Художественный музей АТЕНЕУМ
вт, пт 10–18 | ср, чт 9–20 | сб, вс 10–17
Справочная служба: 0294 500 401

Happeningia 1964!

 

4. huhtikuuta Ateneumissa koettiin jotain uutta – näyttelysalit valtasi yksi Suomen ensimmäisistä happeningeistä, Limppiece. Tapahtuma järjestettiin Tukholman Moderna museetin vierailunäyttelyn yhteydessä. Uusi taidemuoto oli rantautunut Suomeen edellisenä vuonna Yhdysvalloista, Helsingin Esplanadilla järjestetyn Street piece -happeningin myötä. Myöhemmin, 1980-luvulla, happening-sanan korvasi performanssi.

Ateneumin 60 minuuttia kestänyt Limppiece-happening noudatti Henrik Otto Donnerin laatimaa partituuria. Tapahtuma alkoi Lars Wernerin kvintetin musiikkiesityksellä, joka hajosi vähitellen äänikaaokseksi eri puolille saleja.  Yhtäällä kiisteltiin maailmankatsomuskysymyksistä, toisaalla rukoiltiin fallosmaisen alttarin äärellä. Kirjallisessa osuudessa runoilijat – yhtenä heistä Rafael Wardi – takoivat rytmisesti vanhoja kirjoituskoneita. Oppaat pitivät päättömiä esitelmiä Mondrianin ja Kandinskyn taiteesta ja Ylioppilasteatterilaiset, heidän joukossaan muun muassa  Vesa-Matti Loiri, harjoittelivat miekkailua yläsalissa. Pääsalissa strippasi Kaj Chydenius, tosin housut jalassa.

Happeningien tarkoituksena ei ollut ensisijaisesti shokeerata, vaan ennemminkin aktivoida yleisöä vastaanottamaan taidetta avoimin mielin. Seuraavana päivänä kulttuuritoimittaja Max Rand kirjoitti Helsingin Sanomissa: "Ateneumin kuusikymmentä minuuttia osoittivat oikeutetuksi vaatimuksen näyttämön ja katsomon suhteen uudelleenarvioinnista.”

Kuvassa Happening Limppiecen esityskaavio. Kuva kirjasta Helsingin yliopiston Taidehistorian laitoksen julkaisuja XIII, toim. Erkki Anttonen, PERFORMANCE AKTIO HAPPENING. Jälkiä katoavasta taiteesta, Helsinki 1995