Художественный музей АТЕНЕУМ
вт, пт 10–18 | ср, чт 9–20 | сб, вс 10–17
Справочная служба: 0294 500 401

Tiedote: Ateneumin Linnan aarteet -näyttely tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua Presidentinlinnan taiteeseen
27.03.2013

 

Ateneumin taidemuseossa avautuva Linnan aarteet -näyttely esittelee parhaillaan peruskorjattavan Presidentinlinnan taidekokoelmaa ja esineistöä. Ateneumissa on esillä valtaosa Presidentinlinnan maalauksista, linnaan hankitut rintaveistokset presidenteistä sekä heidän puolisoistaan maalatut muotokuvat. Lisäksi näyttely tarjoaa tietoa lähes 200-vuotiaan palatsin rakennushistoriasta ja elämästä vuosisatojen saatossa. Taideteosten lisäksi yleisö voi tutustua valikoituihin esineisiin ja huonekaluihin sekä toisintoon tasavallan presidentin työhuoneesta.

Linnan aarteet -näyttelyn ovat kuratoineet Ateneumin intendentti Sointu Fritze ja projektipäällikkö Erkki Anttonen, näyttelyarkkitehtuurista vastaa Marjaana Kinnermä. Osa nyt esillä olevista taideteoksista on kevään aikana konservoitu Valtion taidemuseon konservointilaitoksella. Yleisö on voinut tutustua konservointityöhön Ateneumin pohjakerroksessa.

Presidentinlinnan taideteokset ovat peräisin lähinnä kahdesta kokoelmasta. Vanhemman kokonaisuuden muodostaa keisarillinen taidekokoelma, jonka ensimmäiset teokset hankittiin 1850-luvun puolivälissä ja viimeiset 1897. Toinen laaja ryhmä käsittää itsenäisyyden aikana kootun talletuskokoelman Ateneumin taidemuseosta.

Taidekokoelman sijoittaminen keisarilliseen palatsiin ja myöhemmin Presidentinlinnaan jatkaa vanhaa perinnettä, jonka mukaan taide oli merkittävä osa eurooppalaisten palatsien, linnojen ja kartanoiden sisustusta. Presidentinlinna edustaa Suomessa ylintä yhteiskunnallista valtaa, ja linnan taidekokoelma kuvastaa osaltaan sen ilmenemistapoja, kuten arvokkuutta, edustavuutta, sivistyksellisyyttä, korkeatasoisuutta, tyylikkyyttä ja pysyvyyttä. Kokoelmaan on hankittu teoksia aikansa suomalaisilta huipputaiteilijoilta Ferdinand von Wrightistä Akseli Gallen-Kallelaan.

Presidentinlinnan taidekokoelmasta erottuu muutamia laajempia teemakokonaisuuksia, joiden mukaan myös Linnan aarteet -näyttely rakentuu. Taiteilijat esittivät suomalaista maisemaa kauneimmillaan ja komeimmillaan: sisämaan pittoreskeja metsä- ja järvimaisemia sekä merenkulkuun ja kauppaan liittyviä laiva- ja meriaiheita. Eurooppalaisen hallitsijapalatsin seinille kuuluvat myös sodankäyntiä ja maanpuolustusta esittävät kuvat, jotka korostavat kansakunnan yhtenäisyyttä ja vahvuutta. Näissä aiheissa sekä myös kansankuvauksissa 1800-luvun taiteilijat käyttivät ajan hengen mukaan taiteellista vapautta kunkin aiheen eduksi.

Näyttelykäyntiä voi täydentää presidenttiparien ääniopastuksella: kolme aikaisempaa presidenttiä puolisoineen sekä tasavallan presidentti puolisoineen ovat kukin valinneet yhden teoksen linnan kokoelmista ja antaneet äänensä äänioppaaseen. Opastuksen voi kuunnella Ateneumin www-sivuilla sekä museosta vuokrattavilla ääniopaslaitteilla.

Keisarillinen taidekokoelma

Keisarilliseen taidekokoelmaan haluttiin hankkia ajan parhaiden suomalaisten taiteilijoiden teoksia. Teosten aiheet eivät aina ole Suomesta, sillä 1800-luvun jälkipuoliskolla monet kokoelman taiteilijoista opiskelivat ja työskentelivät pitkiä aikoja ulkomailla. Luonnonmaisemien lisäksi Presidentinlinnan maalausten joukossa on urbaaneja kaupunkinäkymiä varsinkin Ranskasta.

Helsingin keisarillisen palatsin ensimmäiset taideteokset on tilannut keisari Nikolai I vuosien 1854-55 paikkeilla. Nämä Krimin sotaan liittyvät maalaukset sijoitettiin rakennukseen kuitenkin vasta sen jälkeen kun Nikolai oli kuollut maaliskuussa 1855. Valtaosa Presidentinlinnan keisarillisen taidekokoelman teoksista on Aleksanteri II:n valtakaudelta vuosilta 1855-1881. Kaikkiaan kokoelma käsitti vuoteen 1897 mennessä 28 työtä 19 taiteilijalta. Myöhemmin siihen liitettiin myös ne seitsemän maalausta, jotka oli hankittu ja sijoitettu alun perin Lappeenrannan keisarillisen residenssin eli ns. keisarintalon koristukseksi.

Ateneumin talletuskokoelma Presidentinlinnassa

Ateneumin taideteoksia alettiin tallettaa Presidentinlinnaan syksystä 1919 lähtien. Kotimaisten ja ulkomaisten teosten lisäksi linnaan sijoitettiin aluksi myös kopioita tunnettujen ulkomaisten mestarien maalauksista.Palatsiin sijoitetun taiteen yhtenä tärkeänä tehtävänä on ollut edustavuus. Samalla teokset ovat toimineet ulkomaisille vierailijoille eräänlaisena ikkunana suomalaiseen kulttuuriin ja sen historiaan. Maalausten kautta on voinut luoda myös mielikuvan suomalaisen luonnon erityispiirteistä.

Ateneumin talletusten tarkoituksena on alusta alkaen ollut keisarillisen kokoelman täydentäminen osittain samoilla taiteilijoilla tai heidän aikalaistensa tuotannolla. Talletuskokoelmaa on sittemmin laajennettu ajallisesti jonkin verran 1900-luvun alkupuolelle.

Talletuspolitiikan painotukset ovat vaihdelleet eri aikoina. Välillä Presidentinlinnaan oli sijoitettu joitakin suomalaisen taidehistorian avainteoksia, jotka ovat nykyään Ateneumissa laajan yleisön nähtävissä. Esimerkiksi Albert Edelfeltin Ruokolahden eukkoja kirkonmäellä (1887) oli linnassa pitkään ennen palaamistaan Ateneumiin. Muita aikoinaan linnaan talletettuja isokokoisia teoksia olivat mm. Ferdinand von Wrightin Metsoja soitimella (1862) ja Akseli Gallen-Kallelan Imatra talvella (1893). Presidentinlinnaan talletetut työt ovat taiteellisesti korkeatasoisia ja antavat hyvän kuvan Suomen taiteesta aina 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkupuolelle.

Linnan aarteet 12.4.-1.9.2013

Ateneumin taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki, www.ateneum.fi
Aukioloajat:ti, pe 10-18; ke, to 10-20; la, su 11-17, maanantaisin suljettu
Liput:12/10 e, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy.
Ennakkoliput: Lippupalvelun toimipaikat ja verkkokauppa www.lippupalvelu.fi

Lisätiedot:tiedotuspäällikkö Marja Istala Kumpunen, p. 050 555 3551, mik@ateneum.fi

*****

Ateneumin pääyhteistyökumppanit ovat Helsingin Sanomat, HOK-Elanto ja KPMG.