Художественный музей АТЕНЕУМ
вт, пт 10–18 | ср, чт 10–20 | сб, вс 10–17
Справочная служба: 0294 500 401

Tiedote: Kansainvälinen symbolistiseen maisemamaalaukseen keskittyvä näyttely avautuu Ateneumissa
15.11.2012

 

Ateneumin taidemuseossa avautuva 52 sielua -näyttely esittelee vuosien 1880 ja 1910 välillä maalattuja runollisia, mystisiä ja aistivoimaisia tulkintoja luonnosta. Esiteltävien 52 taiteilijan joukossa on mukana maailmantaiteen suuria mestareita kuten Vincent van Gogh, Claude Monet, Paul Gauguin, James McNeill Whistler, Piet Mondrian, Edvard Munch, Paul Signac ja Wassily Kandinsky. Heidän rinnallaan esitellään myös kansainvälisesti vähemmän tunnettuja taiteilijoita kuten Eugène Carrière, James Ensor ja Georges Lacombe. Suomalaisista taiteilijoista näyttelyssä ovat mukana Väinö Blomstedt, Albert Edelfelt, Akseli Gallen-Kallela, Hugo Simberg ja Ellen Thesleff.

Ateneumin, Amsterdamin Van Gogh-museon ja Skotlannin kansallisgallerian yhteistyössä toteuttama näyttely on ensimmäinen symbolistisen maisemamaalauksen kansainvälinen esittely. Näyttelyn pääkuraattorit ovat kansainväliset erikoisasiantuntijat Rodolphe Rapetti ja Richard Thomson. Ateneumin osalta näyttelystä vastaa amanuenssi Anna-Maria von Bonsdorff ja näyttelytyöryhmä. Näyttelyarkkitehtuuri on Osmo Leppälän käsialaa.

Näyttelyssä on esillä teoksia mm. Pariisin Musée d'Orsaysta, Lontoon Tate-museosta, New Yorkin MoMAsta, Norjan Munch-museosta ja Venäläisen taiteen museosta Pietarista. Lisäksi teoksia on saatu lainaan merkittävistä yksityiskokoelmista New Yorkista, Pariisista ja Italiasta.

SYMBOLISTINEN MAISEMA JA NÄYTTELYN TEEMAT

Symbolismi oli yksi merkittävimmistä ilmiöistä Euroopan taiteessa vuosina 1880-1910. Sille oli ominaista tunteiden ja tunnelmien kuvaaminen, henkisyyden tavoittelu ja kiinnostus mytologioihin. Maisema oli ihanteellinen aihe symbolisteille. Auringon elinvoima, myrskyn raivo tai mystinen hämärä ovat kaikille tuttuja kokemuksia. Luonto ja sen elementit olivat kuin raaka-ainetta, jota taiteilijat muokkasivat ilmaisemaan tiettyä mielentilaa.

Symbolismi ei ollut yhtenäinen tyylisuunta, vaan pikemminkin asenne ja näkemys. Se oli osaksi teollistumisen ja materialismin vastareaktio, joka sai taiteilijat kohdistamaan katseensa arkisen todellisuuden sijasta sisäisiin maailmoihin ja kuvaamaan unia, näkyjä ja sielunmaisemia.

KATOAVA IDYLLI

Symbolistitaiteilijat olivat kiinnostuneita vanhoista mytologioista, mutta kuvasivat myös löytämiään ja kuvittelemiaan maanpäällisiä paratiiseja. Monet heistä pakenivat modernin maailman materialismia antiikin myyttiseen Arkadiaan, jossa vallitsi rauha ja sopusointu ympäröivän luonnon kanssa.

Temppelinrauniot ja tarunhohtoiset ihmishahmot viittaavat kadonneisiin sivilisaatioihin ja henkivät kaipuuta viattomuuden aikaan. Maalausten dramaattiset ja jylhät maisemat korostavat ihmisen pienuutta mahtavan luonnon edessä.

NOCTURNE

Suosittu aihe taiteilijoiden keskuudessa olivat yömaisemat sekä illan hämärä. Pimeys koettiin rajatilana, jossa tavallinen maisema muuttui salaperäiseksi ja jopa pelottavaksi. Pehmeä hämäryys kietoo maiseman hiljaiseen vaippaansa ja luo mystisen tunnelman.

Romantiikan ajan säveltäjän Frédéric Chopinin esiin tuoma aihe Nocturne soi niin pianomusiikissa kuin Eino Leinon runoudessa ja monissa 1800-luvun lopun maisemissa. Pohjoinen kesäyön maisema koettiin maagisena hetkenä.

LUMOTTU MAISEMA

Me kaikki olemme kokeneet voimakkaita luontoelämyksiä. Yhdistämme tiettyjä tunnetiloja erityyppisiin maisemiin, luonnonilmiöihin ja vuorokaudenaikoihin. Symbolisteille maisema tarjosikin oivan mahdollisuuden tunteiden ja mielialojen ilmaisemiseen.

Yksi suosituimmista aiheista oli metsä, sen satumainen lumo, alkuvoimainen villeys tai läpitunkematon synkkyys. Erityisesti monet pohjoismaiset taiteilijat maalasivat luoksepääsemättömiä erämaita, vuoria ja järviä, usein korostaakseen kansallista identiteettiään tai henkilökohtaista yhteyttä luontoon.

KOSMOS: UNEN MAISEMAT & ELÄMÄN SYKE

Tieteen nopea kehitys vaikutti voimakkaasti myös taiteilijoihin. Charles Darwin oli 1859 järisyttänyt tieteellisen maailmankuvan perusteita teoksellaan Lajien synty, kun taas Louis Pasteurin bakteeritutkimukset avasivat mullistavia näkymiä mikro-organismien maailmaan.

Uusi tieto ihmisen alkuperästä ja evoluutiosta sekä maailmankaikkeudesta näytti ihmiskunnan vain pienenä osana valtavaa kosmosta. Taitelijat kuvasivat maailman jatkuvaa liikettä ja elämänvirtaa, sen loputonta muutosta ja kiertokulkua. Yksi keskeisistä aiheista oli aurinko, joka edusti kosmista energiaa, korkeampaa voimaa tai kaiken elävän ykseyttä.

Myös psykologiasta muodostui 1890-luvulla varteenotettava tieteenala, joka laajensi tietoisuutta ihmismielestä ja alitajunnasta. Erityisesti Sigmund Freudin ajatukset unien merkityksistä, seksuaalisuudesta ja kuolemasta innoittivat monia taiteilijoita.

Symbolistit kuvasivat sisäisiä näkyjään ja uniaan, yhtä lailla painajaismaisia kauhukuvia kuin runollisia henkimaailman ilmestyksiä. Nämä henkilökohtaiset mielenmaisemat avasivat ovia tiedostamattomaan, näkyvän todellisuuden tuolle puolen.

HILJAISET KAUPUNGIT

Muuttoliike maalta kaupunkeihin kiihtyi 1800-luvun lopulla kaikkialla Euroopassa. Teollistuminen muutti historiallisia kaupunkeja, joista tuli modernin maailman uljaita ja elämää kuhisevia metropoleja.

Symbolistikirjailijoiden vastareaktio oli kuvata autioituneita ja hylättyjä kaupunkeja. Myös kuvataiteilijat maalasivat unenomaisia, nostalgisia ja aavemaisia kuvia kaupungeista, kuten Brüggesta ja Venetsiasta joiden hämyiset kadut olivat vailla kulkijoita ja joissa aika näytti pysähtyneen.

MYSTISEEN MAAILMAAN

Eri taiteenalojen välinen vuorovaikutus oli tärkeää symbolisteille. Teoksiin sisältyi usein viittauksia musiikkiin, ja sommittelussa korostui muodon ja värin harmonia.

1900-luvun alussa monet taiteilijat kiinnostuivat teosofiasta ja henkisyyden etsinnästä, mikä johti osaltaan kohti pelkistetympää ja abstraktimpaa ilmaisua.

Merkittävässä manifestissaan Taiteen henkinen olemus (1911) Wassily Kandinsky yhdisti värin, tunteen ja musiikin: ”Väri on koskettimisto... Taiteilija on soittava käsi, joka laskeutuu milloin millekin koskettimelle ja aiheuttaa sielussa värähtelyä”.

*****

52 sielua - symbolismin maisema
16.11.2012-17.2.2013

Taiteilijaesittelyt: www.ateneum.fi/52-sielua

Ateneumin taidemuseo Kaivokatu 2, 00100 Helsinki, www.ateneum.fi
Aukioloajat: ti, pe 10-18; ke, to 10-20; la, su 11-17, maanantaisin suljettu
Liput 52 sielua -näyttelyyn: 15/13 e, alle 18-vuotiaat vapaa pääsy.
Ennakkoliput: Lippupalvelun toimipaikat ja verkkokauppa www.lippupalvelu.fi

Lisätiedot: tiedotuspäällikkö Marja Istala Kumpunen, p. 050 555 3551, mik@ateneum.fi

*****

Ateneumin pääyhteistyökumppanit ovat Helsingin Sanomat, HOK-Elanto ja KPMG.