Художественный музей АТЕНЕУМ
вт, пт 10–18 | ср, чт 9–20 | сб, вс 10–17
Справочная служба: 0294 500 401

Ellen Thesleff

 

Pitkän ja merkittävän taiteilijanuran luoneen Ellen Thesleffin varhaistuotannolle on ominaista värillisesti niukka, jopa askeettinen symbolismi. 1900-luvun alussa hänen ilmaisunsa muuttui – persoonallisella väriekspressionismillaan hän oli kansainvälisen avantgardismin eturintamassa. Thesleff määritti elämänsä ja taiteensa päämääräksi absoluuttisen kauneuden tavoittelun.

Thesleffin isä oli harrastelijamaalari ja tyttären ensimmäinen taideopettaja ja kannustaja taiteilijan uralle. Vuosina 1885–1887 Thesleff opiskeli Adolf von Beckerin ohjauksessa ja aloitti 1887 opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, mutta erosi kaksi vuotta myöhemmin tyytymättömänä sen vanhanaikaiseen opetukseen. Opiskeltuaan kotimaassa vielä Gunnar Berndtsonin yksityisakatemiassa 1888–1891 hän jatkoi taideopintoja Pariisissa Académie Colarossissa.

Thesleffin symbolistisen kauden teoksissa on nähty yhteyksiä Eugène Carrièren taiteeseen, mutta taiteilija itse painotti Édouard Manet’n mustan kauden merkitystä 1800-luvun lopun tuotannon suunnannäyttäjänä. Myös musiikki oli Thesleffille tärkeä harrastus ja innoittaja. Thesleff työskenteli uransa aikana niin kotimaassa, Ranskassa kuin Italiassa. Monet maisema-aiheet on maalattu Ruovedellä Muroleen kotitilalla. Vuonna 1894 Thesleff matkusti Firenzeen, jonne palasi myöhemmin useita kertoja. 1907 hän tutustui siellä englantilaiseen teatterin uudistajaan Gordon Craigiin, jonka innostamana alkoi tehdä puukaiverruksia.

1900-luvulla Thesleff osallistui näyttelyihin Helsingissä, Pariisissa, Moskovassa, Pietarissa, Göteborgissa, Tukholmassa, Oslossa, Firenzessä ja Milanossa. 1949 hän oli mukana Kööpenhaminan suuressa pohjoismaisessa näyttelyssä, jossa sai tunnustusta erityisesti loppukauden taiteestaan.