Художественный музей АТЕНЕУМ
вт, пт 10–18 | ср, чт 9–20 | сб, вс 10–17
Справочная служба: 0294 500 401

Paul Gauguin

 

Paul Gauguin (1848-1903) kuuluu ranskalaisen jälki-impressionismin tärkeimpiin taiteilijoihin. Ääriviivoja ja pintaa korostavan syntetistisen maalaustavan kehittäjänä Gauguin oli edelläkävijä, joka vaikutti koko aikakauden maalaustaiteen suunnanmuutokseen. Länsimaiseen elämäntapaan turhautunut taiteilija matkusti Tahitille 1891. Trooppisilla saarilla maalatuissa teoksissa kuvastuu ihanteellinen ajatus ihmisen ja luonnon välisestä alkuperäisestä yhteydestä ja sopusoinnusta. Maalausten ihmishahmot sulautuvat koristeellisesti kuvattuun maisemaan.

Gauguin syntyi Pariisissa, mutta vietti osan varhaislapsuuttaan Perun Limassa. Tämä kokemus vaikutti koko hänen loppuelämäänsä. Hän liittyi kauppalaivastoon ja matkusteli laajalti ennen kuin hankki työpaikan pörssimeklarina pariisilaisessa Bertinin välitysliikkeessä.
Vuoden 1883 pörssiromahduksen jälkeen Gauguin ryhtyi täysitoimiseksi taidemaalariksi. Yritys yhdistää taiteilijanura ja perhe-elämä ei onnistunut, ja hän jätti vaimonsa ja viisi lastaan ja muutti Bretagnen Pont-Aveniin vuonna 1886. Seuraavana vuonna hän matkusti Charles Lavalin kanssa Panaman kautta Martiniquen saarelle ja palasi Bretagneen vasta vuonna 1888. Bretagnessa hän työskenteli Emile Bernardin kanssa ja kehitti ”syntetistisen” maalaustyylinsä, joka näkyi ensimmäisen kerran teoksessa Näky saarnan jälkeen (Jaakobin paini). Myöhemmin samana vuonna hän kävi Vincent van Goghin luona Arlesissa.

Vuonna 1891 Albert Aurier kuvasi Gauguinin tuotantoa ”symbolistiseksi” – samana vuonna, kun taiteilija lähti ensimmäiselle matkalleen Tahitille. Gauguin palasi vielä Pariisiin ja opetti myös suomalaisia Väinö Blomstedtia ja Pekka Halosta. Hän matkusti takaisin Tahitille vuonna 1895 ja vietti viimeiset vuotensa Marquesassaarilla.