Художественный музей АТЕНЕУМ
вт, пт 10–18 | ср, чт 9–20 | сб, вс 10–17
Справочная служба: 0294 500 401

Peijaiset

 

Ateneumin taidemuseo toteutti Kalevala-näyttelyn osana museopedagogisen hankkeen Peijaiset. Projektia vetivät kuvataiteilijat Lea ja Pekka Kantonen, ja koululaisyhteistyön suunnittelivat ja toteuttivat Kuvataideakatemian Tila-aikataiteen osaston opiskelijat. Mukana oli kaksi helsinkiläistä perusopetuksen 9. luokkaa.

Tavoitteena oli tuoda Kalevala, Kalevala-taide ja kansanrunous elävästi ja omakohtaisesti koululaisten ulottuville sekä osallistaa heitä aktiivisiksi toimijoiksi. Hankkeessa myös tutkittiin taiteellisten prosessien ulottamista koulumaailmaan. Se toimi oppimisprosessina kaikille osapuolille. Peijaiset-dokumenttinäyttely on esillä Ateneumin Kalevala-näyttelyn Projektitilassa maalis-huhtikuussa ja kesäkuussa.

Tuottaja: Ateneumin taidemuseo.
Projektin vetäjät: taiteilijat Lea ja Pekka Kantonen.
Projektit toteuttaneet opiskelijat: Kalle Ahonen, Jani Karimäki, Sami Maalas, Annette Nordqvist, Suvi Nurmi, Heidi Saramäki ja Lauri Wuolio.
Yhteistyökoulut: Aleksis Kiven koulun 9 B ja opettaja Reeta Aarnio sekä Pukinmäen yläasteen 9. luokka ja opettaja Reetta Haapamäki.

 

Peijaiset projektitilassa:

27.2.–22.3. Peijaiset: LOITSUTYÖPAJA
24.3.–12.4. Peijaiset: KARHUNKEHÄ
15.4.–3.5. Peijaiset: MUN LUONTO
2.6.–18.6. Peijaiset: KULLERVO-TYÖPAJA


2.6.–18.6. KULLERVO-TYÖPAJA

Kullervo-työpajassa kuusi Pukinmäen peruskoulun maahanmuuttajataustaista yhdeksäsluokkalaista vertasi Kullervon tarinaa omaansa. Osallistuneilla nuorilla osoittautui olevan yhteistä Kullervoon ainakin veljessodan runtelema koti ja kasvaminen vieraassa kulttuurissa. Käsittelimme Paavo Haavikon Kullervo-tekstiä ulkotulilla Vantaanjoen varrella ja koulun pimennetyssä peilisalissa. Syntyneessä videossa Haavikon teksti yhdistyy oppilaiden omiin monologeihin muodostaen kerroksellisen, samanaikaisesti omaelämänkerrallisen, fiktiivisen ja poliittisen kokonaisuuden. Tarkoituksena oli antaa oppilaille mahdollisuus omaan puheenvuoroon ja rohkaista heitä tutkinnan kautta itse synnyttämään tekstiä.
Sami Maalas

15.4.–3.5. MUN LUONTO

Projektimme lähestyy kalevalaisia runoja pikemminkin muodon kuin sisältöjen kautta. Pyrimme hajottamaan runonlauluilmiön rakenteen palasiksi ja tutkimaan sen osien vaikutusta tarinankerrontaan ja improvisaatioon. Näemme runonlaulun sosiaalisena leikkinä, jonka hypnoottinen rakenne mahdollistaa tarinan luomisen ja varioimisen. Kalevalaisessa runonlaulussa on pohjimmiltaan kyse samasta ilmiöstä kuin Yhdysvalloissa muutama vuosikymmen sitten syntyneessä freestyle-rapissa, jossa rap-laulajat improvisoivat riiminsä ja kertomuksensa rytmikkään musiikin päälle. Projekti on toteutettu työpajoina Pukinmäen yläasteen yhdeksäsluokkalaisten kanssa talvella 2008-2009. Projektin nimi viittaa sekä ympäristöömme että siihen, miten se vaikuttaa minuuteemme.
Heidi Saramäki ja Lauri Wuolio

24.3.–12.4. KARHUNKEHÄ

Näyttely dokumentoi Kalevala-kurssin prosessia esitysryhmän osalta. Esitysryhmä koostui Kuvataideakatemian opiskelijoista ja Aleksis Kiven koulun 9B-luokan oppilaista. Työpaja alkoi tammikuussa 2009 Kuvataideakatemian opiskelijoiden Kalevalan tarinoista ja keskeisistä henkilöistä valmistamalla multimediaesityksellä, joka esitettiin 9B-luokalle. Seuraavan viikon aikana valmistettiin Ateneum-saliin esitys salin tekniikkaa hyödyntäen. Lähtökohtana oli Kalevalan myyttinen maailma ja muinaissuomalaisten karhunpeijaisrituaali, joita käsiteltiin nykyajan keinon. Esitys sisälsi eri medioita, kuten videota ja ääntä sekä teatteri-ilmaisua.
Kalle Ahonen, Jani Karimäki ja Annette Nordqvist

27.2.–22.3. LOITSUTYÖPAJA

Kuusi oppilasta Aleksis Kiven koulun 9 B -luokalta osallistui tammikuussa 2009 ohjaamaani loitsutyöpajaan, joka koostui kolmesta tapaamiskerrasta Ateneumin työpajassa. Aluksi palautettiin mieleen kalevalamitan perusasiat: säkeiden kahdeksantavuisuus, alkusointu ja toisto. Kirjoitimme aluksi yhden yhteisen loitsun, aiheena oppilaiden ehdottama "kevään kutsuminen". Sen jälkeen kukin kirjoitti yhden aiheen paperille, ja aiheet jaettiin sattumanvaraisesti. Näin jokainen pääsi kirjoittamaan oman loitsun jonkun toisen antamasta aiheesta. Samanlaisia kierroksia tehtiin useita. Kokeilimme myös omien loitsujen lausumista keholla tuotetun rummutuksen säestyksellä. Loitsujen lisäksi kokeilimme myös kehumis- ja haukkumisrunojen kirjoittamista karjalaisten lauluhäiden runojen tyyliin. Projektitilassa ovat esillä kaikki loitsutyöpajassa syntyneet tekstit. Myös lopullisiin teksteihin johtaneet työvaiheet ovat näkyvillä. Tarkoituksena on, että näyttelyn kävijät jatkaisivat seinien täyttämistä omilla loitsuillaan.
Istuudu pöydän ääreen, lue kirjoitusohjeet ja kokeile! Mitä sinä haluaisit kutsua tai karkottaa?
Suvi Nurmi