Художественный музей АТЕНЕУМ
вт, пт 10–18 | ср, чт 9–20 | сб, вс 10–17
Справочная служба: 0294 500 401

Taistelevat metsot

 

Ferdinand von Wright: Taistelevat metsot
1886, öljymaalaus, 124 x 188,5 cm

Kuinka moni on nähnyt tämän maalauksen jossain muualla kuin täällä museossa? Missä?

Mitä se esittää?

Taistelevat metsot on Suomen ehkä kopioiduin maalaus. Se on levinnyt suomalaisiin koteihin maalauksina, ristipistotöinä, t-paitoina, hiirimattoina ja palapeleinä. Taiteilija Ferdinand von Wright oli suomalainen taiteilija, joka asui noin 150 vuotta sitten Haminanlahdella. Ferdinandilla oli 9 sisarusta, ja perheen kolmesta lapsesta tuli erittäin taitavia taiteilijoita; Ferdinandista ja hänen veljistään Magnuksesta ja Wilhelmistä. Perheen isä oli ankara. Hän oli sitä mieltä, että piirustus oli täysin turha harrastus, etenkin pojille. Perhe asui maaseudulla metsän keskellä, ja isän mielestä paljon tärkeämpää oli opetella metsästämään, viljelemään peltoja ja rakentamaan taloja. Isä ei suostunut hankkimaan pojilleen minkäänlaisia piirustusvälineitä. Poikien oli siis keksittävä värinsä itse.

Mistä he ovat mahtaneet saada värejä maalauksiinsa?

Mustikka, mansikka ja vadelma olivat hyviä värinlähteitä. Kuravesi ja vahvaksi keitetty kahvi antoivat hyvän ruskean värin maalauksiin. Nuotiosta jäljelle jäävä hiili on edelleen taiteilijoiden suosima mustaväri. Perheen isä harrasti metsästystä, ja lintujen veri oli poikien mielestä erityisen sopiva väri maalaamiseen.

Isän ampumat linnut olivat myös poikien piirustusten malleina, ja pojista tulikin erityisen taitavia lintumaalareita. Myöhemmin he pääsivät matkustelemaan ja saivat hankituksi ihan oikeita taiteilijan värejä. Taidekouluja he eivät käyneet, vaan opettivat lähinnä toinen toisiaan.

Mistä tietää, että metsot taistelevat? Mistä ne taistelevat?

Metsolla on kaksi tapaa osoittaa olevansa vihainen. Pyrstösulat nousevat aivan pystyyn ja kaulan höyhenet nousevat pörhölleen. Puunrungon takana näkyy naarasmetso, koppelo, josta metsot tietenkin taistelevat.

Tarkkaile maisemaa. Mitä kasveja tunnistat?

Mikä vuorokauden aika on? Entä vuodenaika?

Löydätkö maisemasta jotain, joka ei kuulu suomalaiseen maisemaan?

Ferdinand von Wright viihtyi kotiseudullaan Haminanlahdella erityisen hyvin. Hän eleli yksinään oman kotinsa rauhassa ja maalasi ahkerasti elämänsä loppuun asti. Lintuaiheet säilyivät aina hänen suosikkeinaan.

Metso-maalausta pidettiin yhtenä taiteilijan onnistuneimmista. Mutta todella suureen suosioon maalaus nousi vasta myöhemmin. Suomalaiset kohtasivat vaikeita aikoja joutuessaan sotimaan Venäjää vastaan. Sodan keskellä tämä vanha maalaus palasi suomalaisten mieliin.

Miten tämä maalaus liittyy sotaan?

Metsojen taistelu muuttui suomalaisten mielissä Suomen ja Venäjän väliseksi taisteluksi. Kaunis suomalainen maisema ja maalauksessa taistelevat metsot tuntuivat lohduttavan sodan jaloissa eläviä suomalaisia.

Mistä sodassa taistellaan? Jos metsot ovat Suomi ja Venäjä, mitä silloin voisi merkitä puun takana näkyvä koppelo?

Koppelo tuntui symboloivan suomalaisille kaikkea sitä mistä sodassa taistellaan: rauhaa, itsenäisyyttä, aluetta ja vapautta. Itsenäisen Suomen kansalaiset halusivat kotinsa seinälle tämän maalauksen, muistutukseksi itsenäisyystaistelusta. Siksi Taistelevia metsoja kopioitiin monien suomalaiskotien seinille.

Ferdinand von Wright ei voinut taulua maalatessaan kuvitella, että hänen maalauksensa voisi joskus muodostua sodan kuvaukseksi. Mutta taiteilija ei aina voikaan itse päättää mitä hänen maalauksestaan myöhemmin ajatellaan. Joskus maalauksen viesti muuttuu katsojien mielissä aivan toiseksi kuin taiteilija on alun perin tarkoittanut. Ja siihen katsojilla on täysi oikeus. EJ