Museokäynnin etkot ja jatkot

Käynnin valmistelu ja työskentely käynnin jälkeen

Hyvä opettaja!

Kiitos kun suunnittelet käyntiä Ateneumissa tai jo kävit meillä. Tässä aineistossa on museokäyntiin sekä teemaopastuksiin liittyviä keskustelunaiheita ja tehtäväehdotuksia. Ateneumin yleisötyötiimi ottaa myös mielellään vastaan uusia ajatuksia tällaisesta työskentelystä.

Osalle tehtävistä on määritelty kohderyhmä, luokka-asteet, joille tehtävä parhaiten soveltuu. Tehtävät on listattu käytettävien materiaalien ja ajankäytön mukaisesti nopeammista ja ”helpoimmista” hieman pidempikestoisiin ja valmistelua vaativiin. Jos tehtäviin on suositeltu kestoaika, on se viitteellinen.

Sisällys:

A. Etkot: Museokäynnin valmistelu
Keskustelunaiheita ja valmistautumisvinkkejä

B. Jatkot: Museokäynnin jälkeen, jälkityöskentelyä koulussa
Yleisiä tehtäviä

Teemaopastuksiin erityisesti liittyviä jatkotehtäviä

A. Etkot: Museokäynnin valmistelu

Tähän on koottu muutamia yleisiä kysymyksiä ja lämmittelyharjoituksia, joita voi kannattaa käydä läpi ennen opastettua museokäyntiä.

Opettaja voi käydä tutustumassa museoon etukäteen. Kansallisgalleria tarjoaa opettajille edullisen (18 €) vuosikortin, jolla pääsee kaikkiin Ateneumin lisäksi Nykytaiteenmuseo Kiasmaan ja Sinebrychoffin taidemuseoon. Myös valtakunnallinen Museokortti voi olla hyvä ostos, mikäli museoissa tulee käytyä paljon. Koulussa voi myös olla iloa Ateneumin Taidepakan kuvakorteista sekä ideavihkosta. Taidepakka (60 teoskuvakorttia ja ideavihko) on myynnissä myös museon verkkokaupassa.

Keskustelunaiheita ja valmistautumisvinkkejä

Mikä on museo?
Keskustelkaa mielikuvista, museoiden tarkoituksesta, museoiden monenlaisesta kirjosta. Millainen olisi kiinnostava museo?

Mitä taide tarkoittaa?

Mikä on Ateneumin taidemuseo ja mitä tarkoittaa Kansallisgalleria?
(myös tiedonhakutehtävänä)

Museokäytöksen säännöt.

Kuvat tutuiksi.
Katsokaa koulussa netistä teosten kuvia tilaamanne teemaopastuksen kuvakimarasta ja keskustelkaa kuvista. Tulette näkemään ainakin joitain niistä kierroksenne aikana.

Kouluympäristö ja kuvat.
Miettikää, millaisia kuvia koulussanne ja sen lähiympäristössä on? Onko taideteoksia omassa luokassa, aulassa, lähistöllä?

Mitä jää mieleen? Ääniopastehtävä.
Suositus: alkaen luokka-asteelta 3. Ateneumin verkkosivuilla on kokoelman teosten ääniopasteita suomeksi, ruotsiksi, englanniksi, venäjäksi ja selkosuomeksi, viittomakielellä ja kuvailtuina. Tarkistelkaa ensin äänioppaan teoskuvaa ja keskustelkaa, mitä kuvassa on meneillään, mitä yksityiskohtia siitä löytyy, millainen tunnelma tai aihe siinä mielestänne on. Kuunnelkaa sitten ääniopas teoksesta ja keskustelkaa, löydättekö nyt kuvasta jotain uutta. Voi soveltaa myös kieltenopetuksessa kuullun ymmärtämisen tehtävänä.

B. Jatkot: museokäynnin jälkeen, jälkityöskentelyä koulussa

Yleisiä tehtäviä

Teoshaut netissä.
Tehdään:
Käynnin jälkeen voitte palata teemakierroksen kuvakimaraan opastusten nettisivuilla. Onko joukossa nyt tuttuja teoksia? Jäikö jokin tietty teos mieleen? Kaikki teokset kuuluvat Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Jos kiinnostuit jostain teoksesta erityisesti, löydät tarkempia tietoja ja kuvan teoshaulla museon verkkosivuilta osoitteesta kokoelmat.fng.fi . Hakuja voit tehdä esimerkiksi taiteilijan tai teosnimen mukaan. Myös Google Art Projectin sivuilta löytyy Ateneumin teoksia lähitarkasteluun. Etsi tietoja ja kerro tiedonhakusi tulokset muulle ryhmälle.
Kohderyhmä: Alkaen 4. luokka, KU, AI.

Sadutus.
Tehdään:
Valitkaa Ateneumin nettisivujen opastuksen kuvakimarasta yksi teos, joka on nyt tutumpi kuin ennen museokäyntiä. Jatkakaa työskentelyä sen parissa: Tarkastelkaa ensin teoskuvaa hetki hiljaisuudessa. Sitten aloitetaan tarinan kerronta: Oppilaat saavat vuorotellen (mieluiten vapaamuotoisessa järjestyksessä) lisätä tarinaan lauseen, jonka kirjurina toimiva henkilö kirjoittaa paperille tai tietokoneelle. Kun tarina on kaikkien mielestä valmis, se luetaan ääneen. Keskustellaan lopuksi siitä, katsotaanko teosta nyt toisin silmin.
Muunnos: Sadutuksen voi tehdä myös niin, että ensin jokainen katsoo rauhassa kuvaa ja tekee siitä pienen runon tai mietelauseen. Sitten sadutetaan kuva yllä olevan ohjeen mukaan. Kun yhteinen satu on luettu ääneen, jokainen lukee ääneen myös oman runonsa tai mietelauseensa ja keskustellaan.
Kohderyhmä: Kaikki luokka-asteet, KU, AI.

Improtaan teos! Kehollinen harjoitus, yksilö- ja ryhmätyöskentely.
Aika:
15–75 minuuttia, harjoitus jatkettavissa lisätehtävällä.
Tarvitaan: AV-laitteisto teoskuvien katseluun tai tulostettuja teoskuvia.
Tehdään: Palautetaan mieleen taidemuseossa koettua keskustellen ja tutustutaan vielä kerran teoksiin, joita ryhmä näki opastetulla kierroksella. Opettaja valitsee oppilaiden kanssa teoksia, joita jäljitellään asettumalla itse esim. teoksissa kuvattujen ihmisten asemiin: oppilaat yrittävät matkia mahdollisimman tarkasti asentoja, etäisyyksiä ja ilmeitä. Harjoitusta voi jatkaa improvisoimalla kohtauksia ”ennen ja jälkeen”; mukaan otetaan ääntä ja liikettä ja pohditaan, mitä tilannetta ennen olisi voinut tapahtua ja mitä tapahtuu seuraavaksi.
Kuvallinen jatkotehtävä edelliseen: Oppilaat kuvaavat toistensa teosversioita esim. tableteilla, ja kuvia käsitellään kameran muokkausohjelmalla. Kuvat voi vaikkapa muuttaa mustavalkoisiksi, käsitellä muistuttamaan maalausta tai vanhanaikaista valokuvaa. Tehtävän toteutukseen voidaan ottaa mukaan rekvisiittaa, ja kuvaustilanne voidaan rakentaa studio-olosuhteisiin esim. kuvataideluokkaan. Tehtävän toteuttaminen ei kuitenkaan edellytä kuvausta, vaan painotus voi olla ennemminkin improvisaatiossa.
Kohderyhmä: Kaikki luokka-asteet, KU.

Kuunnellen kuvaksi. Piirustustehtävä, yksilöharjoitus.
Aika:
15–75 minuuttia.
Tarvitaan: Piirustusvälineet, paperia. Ladattavat ja tulostettavat kuvat: linkki tai polku Ateneumin opastusten kuvakimaraan.
Tehdään: Tehtävä on ”kuvasanelu” eli opettaja kuvailee oppilaille valitsemansa teoskuvan hitaasti ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Oppilaat piirtävät kuunnellessaan omaa versiotaan kuvasta. Lopuksi katsellaan ja vertaillaan oppilaiden tekemiä piirroksia, ja opettaja näyttää myös alkuperäisen teoksen kuvan ryhmälle. Pidemmässä työskentelyssä oppilaat jatkavat piirrosta esim. maalaten.
Alkuvalmistelu: Opettaja tulostaa valitsemansa teoskuvan Ateneumin opastusmateriaaleista. On tärkeää, että teokseen ei ole tutustuttu aiemmin teemaopastuksella, jolloin oppilailla on mahdollisimman vähän mieli- ja muistikuvia teoksesta.
Kohderyhmä: Kaikki luokka-asteet, KU.

Tajunnanvirtaa.
Tehdään:
Kirjoita tajunnanvirtaa lähtökohtana olevasta kuvasta: mielikuvia, tarina, runo, dialogia – mitä haluat, sensuroimatta. Aikaa annetaan esimerkiksi viisi minuuttia. Purku esimerkiksi niin, että kirjoittamisen jälkeen jokainen alleviivaa paperistaan itselleen tärkeimmän kohdan. Luetaan ääneen nämä alleviivatut ja keskustellaan niistä.
Kohderyhmä: AI ja KU, luokat 3–6, 7–9.

Omissa maailmoissa. Kollaasitehtävä, yksilöharjoitus.
Aika:
1–3 oppituntia.
Tarvitaan: A4-väritulosteita, A3-vesiväripapereita, erilaisia piirtimiä ja/tai vesivärit, maalaustarvikkeet, paperiliimaa.
Tehdään: Ryhmän jokainen oppilas saa kuvatulosteen, jossa on jokin Ateneumin kokoelmiin kuuluva teos. Selvittäkää yhdessä, mikä teos on kyseessä ja mitä teoksessa on kuvattu – kuka teoksen on tehnyt, mitkä asiat ovat saattaneet vaikuttaa sen syntyyn jne. Tehtävän tavoitteena on muokata ja jatkaa taidekuvaa; oppilas jatkaa teosta omalla kuva-aiheellaan piirtäen tai maalaten, jolloin tulostettu teoskuva toimii työskentelyn lähtökohtana ja toisaalta osana oppilaan omaa kuvallista työtä.
Alkuvalmistelu: Opettaja tulostaa Ateneumin opastusmateriaaleista erilaisia teoskuvia. Vaihtoehtoisesti kaikki oppilaat voivat käyttää lähtökohtana samaa teosta, jolloin yksi teoskuva tulostetaan kaikille oppilaille.
Työskentely: Oppilaat leikkaavat teoskuvasta valitsemansa kohdan; kohta voi olla esim. kiinnostava muoto, värialue tai yksityiskohta. Oppilaat leikkaavat valitsemansa kohdan haluamaansa muotoon, ja yksityiskohta asetetaan A3-kokoiselle vesiväripaperille.
Kuva voidaan liimata paperille jo tässä vaiheessa tai vasta sitten, kun oppilas on saanut piirros- tai maalausosion valmiiksi. Oppilas päättää, mihin kohtaan paperia leikattu kuva tulee ja miten hän ryhtyy teoskuvaa jatkamaan. Leikattu teoskuva voi jäädä lopulliseen työhön kokonaan näkyviin tai kuvaa voi työstää edelleen (oppilas voi esim. halutessaan maalata kuvan päälle).
Työskentelyn jälkeen keskustellaan valmiiden töiden sisällöistä, jolloin oppilaat pääsevät sanallistamaan valintojaan, joita he ovat työskentelyn aikana tehneet.
Kohderyhmä: Kaikki luokka-asteet.

Tekstilajiharjoitus.
Tehdään:
Tarkastele teoskuvaa rauhassa. Voit sitten valita, oletko reportteri, mainosten suunnittelija, runoilija, poliitikon puheen kirjoittaja, muistokirjoituksen tai laulutekstin laatija, rakkauskirjeen vai vaikkapa päiväkirjan kirjoittaja. Ota valitsemasi kirjoittajan rooli ja tuota teksti teoskuvasta. Käytä rohkeasti valitsemasi tekstin tyyliä ja sanastoa. Purku: Vapaaehtoinen ryhmästä lukee oman tekstinsä (tai kaikki omansa).
Kohderyhmä: AI, luokat (3–6) 7–9.

Kuva sarjakuvaksi.
Tehdään:
Tuotetaan kuva liikkuvaksi sarjakuvaksi, liikkeeksi, käyttämällä ryhmäläisten kehon liikettä. Mitä on tapahtunut ennen kuvaa, mitä siinä tapahtuu ja mitä sen jälkeen? Kukin ryhmä saa hetken aikaa suunnitella juonen, esittämistapansa ja esittää sarjakuvansa sitten toisille.
Muunnos, KU: Tulostetaan kuva paperille ja jaetaan oppilaille. Tehdään kolmiosainen sarjakuvastrippi valinnaisella tekniikalla siten, että teoksen kuva on keskimmäinen ruutu. Keksitään mahdollinen dialogi. Valmiista sarjakuvista voi koota pienen näyttelyn.
Muunnos: Kuva ääniksi. Kuvasta tehdään äänimaisema. Äänet syntyvät käsillä olevista esineistä ja ihmisistä: esimerkiksi muminaa, kahinaa, hyräilyä. Käyttäkää kehoanne ja ympäröiviä tiloja rohkeasti! Ryhmä voi harjoitella äänimaisemansa niin että muut ryhmät eivät kuule. Sitten muut saavat kuunnella äänimaiseman silmät kiinni. Purku keskustellen.
Kohderyhmä: AI, KU, kaikki luokka-asteet. Pienryhmissä.

Oma näyttely.
Tehdään:
Keskustelkaa museossa näkemästänne. Miten taideteokset oli aseteltu tilaan? Mitä informaatiota niistä oli tarjolla ja miten? Tuottakaa sitten näyttely itse tekemistänne tai ottamistanne kuvista tai taidekorteista / muista kuvista. Esitelkää näyttelyä myös muille ryhmille.
Kohderyhmä: Kaikki ikäryhmät, KU, AI.

Mitä seuraavaksi tapahtuu? Kuvallinen kollaasitehtävä, pienryhmissä.
Aika:
2–4 oppituntia.
Tarvitaan: A4-väritulosteita, A3-vesiväripapereita, erilaisia piirtimiä ja/tai vesivärit, maalaustarvikkeet, sakset, paperiliimaa.
Tehdään: Oppilaat työskentelevät teoskuvien parissa pienryhmissä. Tehtävän tavoitteena on keksiä ns. jatkokuva yhdessä valitulle teokselle. Oppilaat pohtivat, mitä esim. teoksessa kuvatuille henkilöille tai eläimille voisi seuraavaksi tapahtua ja miten oppilaat voivat sen kuvallisesti ratkaista. Valittu taideteos toimii tehtävän lähtökohtana ja materiaalina: teoskuvasta leikataan irti henkilö, eläin, yksityiskohta tai osa maisemaa, ja leikatulle kuvalle tehdään ympärille uusi ympäristö piirtäen tai maalaten. Oppilaat tutustuvat kollaasin käsitteeseen – kollaasi on teos, joka muodostuu erilaisista osista tai materiaaleista.
Esimerkki: Oppilaat valitsevat yhdessä opettajan kanssa käsiteltäväksi teokseksi Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli -maalauksen. Oppilaat leikkaavat teoksen hahmot, pojat ja enkelin, irti taustastaan ja keksivät yhdessä uuden miljöön, johon paperihahmot liitetään. Opettaja voi auttaa oppilaiden ideointiprosessia kysymyksillä: Mitä teoksessa on meneillään? Mitä voisi tapahtua seuraavaksi, mihin pojat ovat kuljettamassa enkeliä? Mitä sitten tapahtuu?
Alkuvalmistelu:
Opettaja valitsee oppilaiden kanssa yhden näyttelyssä tutuksi tulleen teoksen, jonka aihepiiriin palataan koulussa vielä syvällisemmin. Teos voi myös olla jokin sellainen, johon opastetulla kierroksella ei tutustuttu. Tehtävä toteutetaan n. kolmen oppilaan pienryhmissä, ja opettaja tulostaa valitun teoksen A4-kokoisena kuvana jokaisen oppilasryhmän käyttöön.
Työskentely: Oppilaat suunnittelevat ryhmätyönä uuden kuvan, johon teoskuvan osa/osat liitetään. Ryhmien valmiita töitä voidaan tarkastella vertaillen, kun kaikki ovat käyttäneet samoja teosaiheita kollaaseissaan; jatkokuvat ovat todennäköisesti hyvinkin erilaisia, mutta kaikissa on ollut samanlaiset lähtökohdat irtileikattuine aiheineen. Pienemmille oppilaille työskentely ”paperinukkien” kanssa voi myös antaa mahdollisuuksia leikkiin tai tarinointiin.
Kohderyhmä: Kaikki luokka-asteet.

Punaisia lankoja.
Tiedonhakutehtävä ja mind map -tyylinen kuvallinen ja kirjallinen esitys, pienryhmätyöskentely.
Aika: 2–4 oppituntia.
Tarvitaan: Piirtimet ja kirjoitusvälineet, A3-kartonki/paperi tai tarramuistilappuja, tulosteet teoskuvista (A5).
Taustaa: Jokaisen taideteoksen synnylle on olemassa erilaisia syitä ja taustatekijöitä: teoksen tilaaja on saattanut esittää toiveen teoksen sisällöstä, taiteilija on halunnut kommentoida tai käsitellä jotakin yhteiskunnallista ilmiötä tai jopa provosoida yleisöä erilaisella ilmaisutavallaan. Nykytaiteessa on yleistä, että taiteilijat reagoivat nopeasti yhteiskunnallisiin tapahtumiin teoksillaan, mutta myös entisaikojen taiteilijat ovat voineet toimia tällä tavoin. Vuosikymmeniä sitten monet teokset saivat hyvinkin ristiriitaisen vastaanoton taideyleisöltä, vaikka tänä päivänä näiden teosten sisältö ei välttämättä meitä hätkähdytäkään samalla tavalla.
Tehdään: Oppilaat työskentelevät pienryhmissä, ja jokainen ryhmä valitsee Ateneumin opastusmateriaaleista teoksen, jonka taustoihin perehdytään enemmän. Kuvat tulostetaan ja niiden ympärille ryhdytään muodostamaan ”punaisia lankoja”: Mitä teoksessa on kuvattu? Minkälaiset ilmiöt ovat saattaneet vaikuttaa teoksen syntyyn ja aiheen kuvaamiseen? Mitä kaikkea maailmassa on tapahtunut teoksen valmistumisvuoden aikoihin; minkälaisia keksintöjä on syntynyt, mitä poliittisia tapahtumia on ollut meneillään? Voisivatko ne liittyä jotenkin teokseen? Minkälaista eri yhteiskuntaluokkien arki on ollut Suomessa?
Pienryhmän oppilaat asettavat valitun teoskuvan suuremmalle taustapaperille. Kuvan ympärille ryhdytään keräämään taustatietoja piirtäen ja kirjoittaen. Oppilaat voivat rajata ”ajatuskuplia”, joihin tietoja merkataan ylös kirjoittaen tai piirtäen. Tehtävän kokoamisessa voi myös hyödyntää esim. värikkäitä liimattavia muistilappuja. Lopullinen työ voi muistuttaa ilmeeltään Mind map -kartastoa, jossa oppilaiden löytämät asiat ja havainnot linkittyvät paitsi teoskuvaan, myös toisiinsa. Vaihtoehtoisesti tehtävä voidaan toteuttaa kuvaesityksenä tietokoneohjelmilla.
Kohderyhmä: Tehtävä soveltuu 5.–9. luokkalaisille sekä lukion ja toisen asteen opiskelijoille ja on toteutettavissa varsinkin ”Suomen taiteen tarina”- ja ”Ennen oli näin – vai oliko?” -teemaopastusten jatkotyöskentelynä.

TEEMAOPASTUKSIIN RÄÄTÄLÖITYJÄ JATKOTEHTÄVIÄ

IHMISEN KUVA –OPASTUS:

Selfie taiteilijan tyyliin.
Aika:
1–2 oppituntia.
Tarvitaan: Kamerat, kuvantekemisen välineet.
Tehdään: Tarkastele yhtä kuvakimaran taiteilijaomakuvaa. Millaisen kuvan taiteilija haluaa itsestään antaa, mitä kuva kertoo sinulle? Ota selfie itsestäsi tai maalaa peilin avulla kuva kasvoistasi paperille. Ripustakaa kaikkien omakuvat seinälle ja keskustelkaa niistä.
Kohderyhmä: Ikäsuositus 3. luokasta alkaen. KU

Luonteva kuva.
Aika:
1–2 oppituntia.
Tarvitaan: Kamerat.
Tehdään: Anna parin ottaa sinusta 5–10 kuvaa jossain aivan arkisessa tilanteessa, jossa et yhtään poseeraa. Valitkaa sitten kumpikin näistä kuvista kiinnostavin, sellainen, joka kertoo sinusta itsestäsi jotain uutta tai jossa olet luontevimman näköinen. Valitsitteko saman kuvan? Esittäkää kuvat muulle ryhmälle ja kertokaa, millä perusteella valitsitte oman lempikuvanne.
Kohderyhmä: Ikäsuositus luokasta 3. alkaen. KU, AI.

Kuva kirjoittaa kirjeen.
Aika:
1 oppitunti.
Tehdään: Yksin, pareittain tai ryhmässä. Valitse museon nettisivuilta teemaopastuksen kuvakimarasta taideteos, jossa on yksi ihminen. Tuo ihminen haluaa nyt kirjoittaa sinulle viestin: ajatelmia, sanoja, kokonaisen runon tai kirjeen. Mitä hän kirjoittaa? Mieti ja kirjoita rauhassa minä-muodossa. Kun olet valmis, voit vaihtaa kuvasi ja tekstisi parin kanssa. Purku keskustellen.
Kohderyhmä: Ikäsuositus luokasta 3. alkaen. KU, AI.

TARINAT JA MYYTIT: KALEVALA, KANSANPERINNE JA HISTORIAMAALAUS –OPASTUS:

Sampo goes wild – nykyajan ihmekoneita.
Kuvallinen tai kolmiulotteinen tehtävä, yksilö- tai pienryhmätyöskentely.
Aika: 2–4 oppituntia.
Tarvitaan: Kuvalliseen tehtävään erilaisia piirtimiä ja/tai maalausmateriaalit ja paperia tai kolmiulotteiseen rakenteluun muovailuvahaa, kartonkia, puutikkuja, kierrätystavaraa, lehtikuvia yms.
Tehdään: Kalevala on tarinoiden aarrearkku; ihmisillä on taikavoimia, kertomusten henkilöt kokevat muodonmuutoksia ja Sampo, ihmeellinen kone, taikoo sisuksistaan suolaa, viljaa ja rahaa. Raha on ollut läpi ihmiskunnan historian tärkeä asia, mutta miksi Kalevalan ihmekone Sampo jauhoi myös viljaa ja suolaa? Kuka Sammon teki ja mikä muu kuvaava nimi tällä taikaesineellä oli?
Oppilaat keksivät tämän päivän Sampoja eli koneita, jotka pystyy valmistamaan jotain hyvin tarpeellista ja toivottua. Vai voisiko nykyajan Sampo ollakin jonkinlainen turhake, joka valmistaa kertakäyttöisiä ja nopeasti tarpeettomaksi muuttuvia asioita? Minkälainen Sampo olisi tarpeellinen erämaassa? Entä kaupunkilomalla? Ideoikaa yhdessä ja valmistakaa uuden ihmekoneen mallikappaleita piirtäen tai kolmiulotteisina rakennelmina.
Kohderyhmä: 4.–9. luokkalaiset sekä lukion ja toisen asteen opiskelijat.

Kampanjajuliste.
Aika:
1–2 oppituntia.
Tarvitaan: Nettiyhteys, kuvanteon välineet.
Tehdään: Katso Ateneumin Kalevala-opastusten kuvakimarasta Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous -maalauksen kuvaa. Kullervon kirous on tiivistunnelmainen teos. Kullervo ei hyväksy kokemaansa vääryyttä. Kullervon ilmaan kohotettu nyrkki on tuttu visuaalinen merkki esimerkiksi mielenosoituksissa. Mielenosoittaja voimistaa ilmaisuaan ja vakuuttaa ajamaansa asiaa takomalla nyrkkiä ilmaan.
Pohdi viime aikojen tapahtumia ja aiheita, joita itse pidät tärkeinä. Haluatko itse ottaa kantaa johonkin aiheeseen? Saako jokin epäkohta maailmassa sinut vihaiseksi? Pohdi myös, onko viha joskus välttämätöntä? Mikä saa sinut tuntemaan suuttumusta? Entä minkälaista yhteiskunnallista merkitystä vihalla voi olla? Onko Kullervossa terroristin piirteitä?
Valitse Ateneumin verkkosivuilta Kalevala-aiheinen työ, josta lainaat tyylin, kuva-aiheet, värimaailman ja muotokielen. Tee kampanjajuliste, jossa käytät aiheena itse valitsemaasi ajankohtaista tärkeää teemaa. Liitä mukaan myös tekstiä, esimerkiksi iskulause ajamasi asian puolesta.
Kohderyhmä: 7.–9.-luokkalaiset sekä lukion ja toisen asteen opiskelijat, KU.

Tarina tatuointina.
Aika:
1–2 oppituntia.
Tarvitaan: Kuvanteon välineet, nettiyhteys.
Tehdään: Suunnittele (piirrä tai maalaa tms.) oma tatuointikuvasi, joka pohjautuu johonkin Kalevalan tapahtumaan tai henkilöön tai myyttiseen tarinaan. Mitä sinä haluat kuvallasi viestittää? Valitse aihe niin, että se on sinulle jollain tavalla merkityksellinen. Mieti mihin paikkaan kuvasi tatuoitaisiin.
Kohderyhmä: 7.–9.-luokkalaiset sekä lukion ja toisen asteen opiskelijat, KU.

Kalevalan ja myyttien nimet nyky-Suomessa.
Aika:
1–2 oppituntia. Ryhmätöinä.
Tehdään: Kalevala ja myyttiset tarinat näkyvät edelleen suomalaisissa nimissä. Monet ihmiset, vakuutusyhtiöt, pankit, kaupunginosat, kadut ja tuotteet on nimetty Kalevalasta tai muusta mytologiasta peräisin olevilla nimillä.
1. Miettikää, mitä Kalevalasta (tai kansainvälisistä myyteistä) peräisin olevia ihmisten, paikkojen, yritysten ja tuotteiden nimiä tiedätte.
2. Suunnitelkaa ulkomaan markkinoille tuote, jonka markkinointi ja mainonta ammentavat Kalevalasta (tai muista mytologioista). Kuvailkaa, mikä tuote on, antakaa sille Kalevalaan (tai mytologiaan) viittaava nimi ja tehkää tuotteelle mainos, jossa käytätte tehokeinona Kalevalan (tai valitsemanne mytologian) maailmaa.
Kohderyhmä: 7.-9.-luokkalaiset sekä lukion ja toisen asteen opiskelijat, KU, AI.

Oma voimaeläimeni.
Aika:
1-2 oppituntia.
Tehdään: Tarkastelkaa Akseli Gallen-Kallelan maalausta Lemminkäisen äiti Ateneumin nettisivuilta. Siinä lipuu mustassa virrassa ääneti joutsen. Tuonelan joutsen on yksi esimerkki Kalevalan myyttisistä eläimistä. Eläimet ovat eri puolilla maailmaa keskeisessä asemassa myyteissä, uskomuksissa ja tarinoissa. Joutsen-aiheeseen voi törmätä esimerkiksi antiikin tarinoissa, kun ylijumala Zeus lähestyy kylpevää Ledaa joutsenen hahmossa. Yleisesti joutsenta ajatellaan kauneuden ja puhtauden vertauskuvana. Eläimiin kietoutuu monenlaisia merkityksiä, eläin voi olla kuvattuna uhkaavana petona tai uskollisena seuralaisena. Eläin on hyvä vertauskuvana, ja eläintä kuvatessa voi samalla kuvata inhimillisiä tunteita ja luonteenpiirteitä, muuttuupa joskus kertomusten ihminenkin eläimeksi.
Valitse eläin, joka vertauskuvallisesti kertoo jotakin sinusta. Toteuta omannäköisesi eläin siluettina. Korosta eläintä kuvatessasi sen luonnetta ja piirteitä, joiden koet edustavan jotakin vertauskuvan kannalta tärkeää. Selvitä eläimeen liittyviä yleisiä uskomuksia, myyttejä ja/tai kertomuksia. Kootkaa siluetit yhteen. Tunnistatteko toisenne hahmoissa? Pohtikaa, millainen suhde eläinhahmoilla on toisiinsa.
Kohderyhmä: 7.–9.-luokkalaiset sekä lukion ja toisen asteen opiskelijat, KU, AI.

 TAITEILIJA YMPÄRISTÖSSÄÄN: LUONTO JA KAUPUNKI –OPASTUKSET:

 Jos olisin maisema.
Aika:
1–2 oppituntia.
Tarvitaan: Kuvantekemisen välineet, kirjoitusvälineet.
Tehdään: Muistele museossa näkemiäsi maisemia – joko pelkkää luontoa tai rakennetun ympäristön maisemia. Voitte katsoa teemaopastuksen kuvakimaran kuvat muistinvirkistykseksi. Jos olisit maisema, millainen maisema se olisi? Kuvaile sanoilla tai maalaa.
Kohderyhmä: Kaikki ikäryhmän. KU, AI.

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta