Tarujen Kansat

Tarujen kansat - Kansalliset mytologiat. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Kansa, myytit ja tarinat Norjan ja Suomen taiteessa

Lapsuuden kirjojen peikot ja eläintarinat. Pimeän pelko, Kalevalan uroteot ja norjalaiset sadut, kuten Valkoinen karhukuningas Valemon. Näiden kertomusten ja myyttien pohjalta syntyneet teokset loihtivat kesäkuun puolivälistä lähtien Ateneumin saleihin tarujen valtakuntia, uljaita korpimaisemia ja kuvia kansanuskomusten olioista, jotka olivat yhtä aikaa kiehtovia ja pelottavia.

1800-1900 -lukujen vaihteen keskeiset norjalaiset ja suomalaiset taiteilijat, kuten Akseli Gallen-Kallela, Gerhard Munthe, Theodor Kittelsen ja Hugo Simberg halusivat ottaa askeleen irti korkeakulttuurista ja taidesalongeista. He tekivät pitkiä matkoja maaseudulle ja tutkivat alkuperäistä kansanelämää ja -tarustoa, joissa eläimillä ja luonnonilmiöillä oli inhimillisiä piirteitä. Tarinoissa peikot ja haltiat saattoivat olla mukana arjen töissä, niitä kunnioitettiin ja niiden voimia pelättiin.

Taiteilijat antoivat mielikuvitukselle siivet ja loivat maidensa myyteille ja tarinoille fantastisen kuvamaailman. Oma lukunsa oli norjalainen maalari Edvard Munch, jonka taiteessa näkyy miehen haavoittuvuus sekä naisen elämän ja luonnon kiertokulun myyttinen rinnastaminen.

Tarujen kansat -näyttely on kuvaus Suomen ja Norjan taiteen erityispiirteistä, mutta samalla se osoittaa, kuinka uudenaikaista ja kansainvälisesti kiinnostavaa taidetta täällä Pohjolan perukoilla tuolloin tehtiin.

Norjan Nasjonalmuseetin ja Ateneumin yhteisnäyttelyn ovat kuratoineet Vibeke Waallann Hansen ja Timo Huusko.

Näyttely oli esillä Norjassa 30.1.–16.5.2015.

Museonjohtajan blogi

Susanna Pettersson: Taiteen vapaudesta ja vallasta

Taidemuseot on aina nähty suuriksi institutionaalisiksi vallankäyttäjiksi, mutta niiden edustama linja ei välttämättä ole aina vastannut taidemaailman odotuksiin. Taidemuseoiden valtaan ja vastuuseen on viitattu erilaisissa keskusteluissa aina vuoden 1909 Futuristisesta manifestista alkaen. Leimallista keskustelulle on ollut instituutiokritiikki. Nyt puhuttavia aiheita ovat esimerkiksi yhteiskunnallisuus ja…

Lue lisää
Instagramissa

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta