Symbolismin hengessä

Symbolismin hengessä -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Symbolismin hengessä on viiden näyttelysalin laajuinen kokonaisuus Ateneumin kokoelmien yhteydessä, joka avaa näkökulmia symbolismiin. Näyttelyn teemoja ovat mm. uskonto ja mystiikka, ideamaailma sekä kuolema ja taiteilijoita mm. Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell, Hugo Simberg, Väinö Blomstedt, Pekka Halonen, Ellen Thesleff ja Ville Vallgren. Kokonaisuuden on kuratoinut Ateneumin projektipäällikkö Erkki Anttonen.

Symbolismi ajoittuu Suomessa 1890-luvulta aina 1910-luvulle lopulle. Sen päättymistä on kuitenkin vaikea määritellä tarkasti. Kyse ei nimittäin ollut varsinaisesta tyylisuuntauksesta vaan uudentyyppisistä sisällöllisistä pyrkimyksistä. Joka tapauksessa monet symbolistitaiteilijat omaksuivat tyylin, jota kutsuttiin syntetismiksi. Paul Gauguin oli sen keskeisiä kehittäjiä. Syntetismi suosi voimakkaita ääriviivoja ja tasaisia värikenttiä.

Toiset taiteilijat taas ilmaisivat näkemyksiään pehmeän valohämyn ja niukan väriskaalan avulla ranskalaisen Eugène Carrièren tapaan. Ajan kuvanveistolle ja muotoilulle oli ominaista art nouveau’n koristeellinen, orgaaninen muotokieli sekä kasvi- ja eläinaiheet.

Symbolismissa ei ollut varsinaisesti kyse kuvallisten symbolien tai vertauskuvien käytöstä, vaikka sellaisiakin kyllä hyödynnettiin toisinaan. Suuntauksen taustalla vaikutti Platonin oppi ideoiden maailmasta, jota näkyvä todellisuus etäisesti toistaa. Pyrkimyksenä oli esittää aiheen kautta erilaisia ideoita, ajatuksia, tunteita ja mielentiloja, jotka puolestaan heijastavat näkyvän aistimaailman takana olevia perustavia ja pysyviä asioita.

Näyttelyssä on mukana myös harvoin näytteillä olleita ja taidehistoriallisesti lähes tutkimattomia ”myöhäissymbolistisia” teoksia Sigurd Wettenhovi-Aspalta, Divina Aspalta ja Georges Winteriltä. Torsten Wasastjernan Varisevat lehdet (1897) (n. 580 x 370 cm) on tiettävästi yksi Suomen suurikokoisimmista öljymaalauksista kankaalle.

Museonjohtajan blogi

Susanna Pettersson: Taiteen vapaudesta ja vallasta

Taidemuseot on aina nähty suuriksi institutionaalisiksi vallankäyttäjiksi, mutta niiden edustama linja ei välttämättä ole aina vastannut taidemaailman odotuksiin. Taidemuseoiden valtaan ja vastuuseen on viitattu erilaisissa keskusteluissa aina vuoden 1909 Futuristisesta manifestista alkaen. Leimallista keskustelulle on ollut instituutiokritiikki. Nyt puhuttavia aiheita ovat esimerkiksi yhteiskunnallisuus ja…

Lue lisää
Instagramissa

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta