Ateneumin kiertävä kokoelma

Eero Järnefelt: Kesäyön kuu, 1889. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen

Maisema

Luontoa alettiin 1800-luvun alkupuolen romantiikan ajalla arvostaa uudella tavalla. Taiteessa haluttiin välittää luonnonnäkymien kauneus ja suurenmoisuus.

Ylevän käsite (ransk. sublime) kehittyi filosofian piirissä. Maisemamaalauksissa ylevyyttä nähtiin vuoristoissa, taivaan pilvimuodostelmissa ja koskien kuohuissa. Kesytöntä pohjoista luontoa kohtaan tunnettu kiinnostus kasvoi.

Jo 1800-luvun alkupuolella suomalaisia maisemia ikuistettiin kivipiirroksiin, joista julkaistiin myytäviä kuvasalkkuja. Kuvissa esitettiin myös rakennettua ympäristöä. Tausta-ajatus oli kirjailija Zachris Topeliukselta lähtöisin: luonto, ihmiset ja kulttuuri muodostavat yhden kokonaisuuden. Tälle vastakkainen oli runoilija J. L. Runebergin romanttinen näkemys, jonka mukaan villi luonto ja koskematon erämaa edustivat kulttuurin vastakohtaa ja olivat siksi arvokkaat. Korkealta nähty koskematon järvimaisema on pitkään ollut yksi suomalaisen maisematyypin ideaali.

Werner Holmberg

Werner Holmberg (1830–1860) ehti lyhyeksi jääneestä urastaan huolimatta vaikuttaa maamme maisemamaalauksen kehitykseen ratkaisevalla tavalla. Hän oli ensimmäinen merkittävä suomalainen taiteilija, joka matkusti Saksan Düsseldorfiin saamaan taideopetusta. Holmberg yhdisti taiteessaan akateemisen ateljeeperinteen ja realistisen, luonnonläheisen kuvauksen. Hän vaelsi ulkona luonnoslehtiön kera tallentaen vaikutelmiaan. Näin hän sai ateljeessa maalattuun valmiiseen teokseen todellisuuden tuntua ja uskottavuutta. Keuhkotauti katkaisi taiteen ihmelapsena pidetyn maalarin uran vain 29-vuotiaana.

Takaisin näyttelysivulle | Kansa >

Fanny Churberg: Kaski, maisema Uudeltamaalta, 1872. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu
Ateneumin kiertävä kokoelma

Näyttely on esillä Rovaniemen taidemuseossa 6.1.–23.4.2017 Oulun taidemuseossa 13.5.–17.9.2017 Kuopion taidemuseossa 6.10.2017–4.3.2018

Maria Wiik: Karstaava tyttö, 1883. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola
Kansa

Suomessa rakennettiin 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä ihannoivaa kuvaa kansasta. Talonpoikia ja sivistyneistöä kuvattiin romantiikan hengessä.

Museonjohtajan blogi

Kävijäluvuista, taiteen katsomisesta ja vähän Snellmanista

Ateneumin taidemuseo tulee saavuttamaan vuoden loppuun mennessä uuden kävijäennätyksensä. Jouluun mennessä museossa oli käynyt 426 952 taiteen ystävää. Muualla eli kaikkiaan seitsemässä maassa ja 22 kaupungissa järjestetyt näyttelyt ovat vetäneet saman verran katsojia. Suomen mittakaavassa nämä ovat huikeita lukuja. Viime kädessä lukuja tärkeämpiä ovat…

Lue lisää
Instagramissa

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta