Ateneumin kiertävä kokoelma

Pekka Halonen: Tomaatteja, 1913. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Klassikot

1800-luvun lopussa Pariisi oli Euroopan taiteen keskus, joka veti puoleensa suomalaisia ja pohjoismaisia taiteilijoita.

Pariisin vuotuiset Salonki-näyttelyt tarjosivat taiteilijoille mahdollisuuden suureen läpimurtoon, esimerkiksi Albert Edelfelt palkittiin kolmannen luokan mitalilla. Pian Pariisin vaikutus myös näkyi taiteessa. Ulkoilmamaalaus ja naturalismi peittosivat romantiikan.

Taiteen historiaan tämä ajanjakso jätti suuren joukon klassikoita. Suomessa ajanjaksoa kutsuttiin kultakaudeksi, jonka taiteessa tiivistyy käsitys suomalaisesta identiteetistä, ihmisestä ja maisemasta.

Taiteilijat

Lokakuussa 1888 avattu Ateneum on aina ollut taiteilijoiden talo. Rakennuksessa on opiskeltu, katsottu ja koettu taidetta. Kokoelman varhaisimmasta vaiheesta vastasi 1846 perustettu Suomen Taideyhdistys. Se alkoi hankkia taiteilijoiden omakuvia ja muotokuvia toisista taiteilijoista. Näin haluttiin osoittaa, että taiteella ja kulttuurilla oli tärkeä asema yhteiskunnassa.

Suomen itsenäistymisen jälkeisinä vuosikymmeninä omakuva on ollut taiteilijoille yhä useammin oman työn hahmottamisen ja itsetutkiskelun väline. Ateneumin kokoelmissa on oma- ja muotokuvia eri materiaaleista toteutettuina 1970-luvulle saakka.

Kalevala

Kalevala on painettu kokoelma vanhoja suomalaisia runoja. Niitä on alun perin laulettu, ja runot ovat siirtyneet suullisena perintönä sukupolvelta toiselle. Elias Lönnrotin koostaman Kalevalan ensimmäinen versio ilmestyi 1835 ja lopullinen, laajennettu laitos 1849. Ilmestymisensä jälkeen sitä alettiin pitää Suomen kansalliseepoksena.

Kalevalan myyttiset henkilöt ja tarinat innoittivat taiteilijoita alusta lähtien. Vahvimmat tulkintansa kuvataiteessa Kalevala sai 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Silloin kansallisromanttinen Karjalan ihailu eli karelianismi vei taiteilijat, keskeisimpänä Akseli Gallen-Kallelan, etsimään kuvallisia vaikutteita Karjalasta, josta suuri osa Kalevalaan muokatuista runoista oli kerätty.

 

< Kansa | Takaisin näyttelysivulle | Symbolismi >

Eero Järnefelt: Kesäyön kuu, 1889. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Antti Kuivalainen
Maisema

Luontoa alettiin 1800-luvun alkupuolen romantiikan ajalla arvostaa uudella tavalla. Taiteessa haluttiin välittää luonnonnäkymien kauneus ja suurenmoisuus.

Maria Wiik: Karstaava tyttö, 1883. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola
Kansa

Suomessa rakennettiin 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä ihannoivaa kuvaa kansasta. Talonpoikia ja sivistyneistöä kuvattiin romantiikan hengessä.

Fanny Churberg: Kaski, maisema Uudeltamaalta, 1872. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Ahlström. Kuva: Kansallisgalleria / Jukka Romu
Ateneumin kiertävä kokoelma

Näyttely on esillä Rovaniemen taidemuseossa 6.1.–23.4.2017 Oulun taidemuseossa 13.5.–17.9.2017 Kuopion taidemuseossa 6.10.2017–4.3.2018

Museonjohtajan blogi

Susanna Pettersson: Taiteen vapaudesta ja vallasta

Taidemuseot on aina nähty suuriksi institutionaalisiksi vallankäyttäjiksi, mutta niiden edustama linja ei välttämättä ole aina vastannut taidemaailman odotuksiin. Taidemuseoiden valtaan ja vastuuseen on viitattu erilaisissa keskusteluissa aina vuoden 1909 Futuristisesta manifestista alkaen. Leimallista keskustelulle on ollut instituutiokritiikki. Nyt puhuttavia aiheita ovat esimerkiksi yhteiskunnallisuus ja…

Lue lisää
Instagramissa

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta