FOKUS: Taidelahjoittajat Herman ja Elisabeth Hallonblad

Ferdinand von Wright: Metsoja soitimella, 1862. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Laatokan Karjalassa vaikuttaneen mesenaattipariskunnan merkittävässä taidekokoelmassa on useita rakastettuja klassikkoteoksia. Herman ja Elisabeth Hallonbladin taidekokoelmasta esillä ovat mm. Helene Schjerfbeckin Mustataustainen omakuva sekä Turun linnassa pitkään ollut E. J. Löfgrenin Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär. Ennen Ateneumin näyttelyä helmiä Hallonbladin kokoelmasta on ollut esillä Joensuun ja Jyväskylän taidemuseoissa.

Keitä olivat Hallonbladit?

Herman (1825-1894) ja Elisabeth (1831-1907) Hallonblad tulivat molemmat varakkaasta sortavalalaisesta suvusta. Herman kävi koulunsa Helsingissä ja opiskeli siellä juristiksi. Sittemmin hän oli esimerkiksi Käkisalmen pormestari 1852-62 ja Suomen Yhdyspankin johtaja 1862-69. Elisabeth Hallonblad (o.s. Siitoin) oli ortodoksi ja karjalaisten suurkauppiaiden tytär. Herman hallitsi ajan tavan mukaan vaimonsa huomattavaa omaisuutta.

Hallonbladit kehittivät Laatokan Karjalaa ja lisäsivät sen siteitä Suomen autonomiseen suuriruhtinaskuntaan. He edistivät alueen maataloutta ja kansansivistystä ja heidän lahjoituksensa ansiosta perustettiin maamme toinen suomenkielinen opettajaseminaari juuri Sortavalaan 1880.

Hallonbladit olivat kansallisia herättäjiä ns. Vanhan Suomen alueella, jossa talonpojat saivat omistaa maata vasta vuoden 1867 jälkeen. Kielikysymys tai uskonnon valinta ei ollut heille sinällään tärkeää, vaan pyrkimyksenä oli liberalistisen, taloudellista ja yksilön vapautta edistävän ajattelutavan levittäminen.

Hallonbladien kotikokoelma

Hallonbladien kotona oli kymmeniä taideteoksia. Niistä kunniapaikalla oli E. J. Löfgrénin suuri Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär. Monet kodin teoksista ovat sittemmin tulleet tunnetuiksi suurelle yleisölle, kuten Walter Runebergin marmoriveistokset ja Ferdinand von Wrightin Metsoja soitimella. Hallonbladit seurasivat aktiivisesti taidetta ja kuuluivat jäseninä sekä Suomen Taideyhdistykseen että Suomen Taiteilijaseuraan.

Elisabeth Hallonbladin kuoltua 13 heidän kotinsa taideteosta lähetettiin vuonna 1909 Helsinkiin Suomen Taideyhdistykselle. Walter Runebergin Amor ja Bacchus lapsina oli lahjoitettu jo 1881. Lisäksi Suomen Taideyhdistys sai 200.000 markkaa, jonka koroilla tuli hankkia ansiokkaiden suomalaisten taiteilijoiden teoksia.

Suomen Taideyhdistyksen muotokuvakokoelma

Suomen Taideyhdistys hankki Hallonbladin rahaston tuotoilla lukuisia muoto- ja omakuvia. Maailmansodan syttyminen oli 1914 aiheuttanut taloudellisia vaikeuksia taiteilijoille ja yhdistys päätti käyttää säästyneitä varoja muotokuvakokoelman täydentämiseksi.

Näyttelyssä esillä olevien omakuvien lisäksi näin hankittiin Wilho Sjöströmin tekemä taidehistorian professori J. J. Tikkasen muotokuva sekä Emil Cedercreutzin muovailema Walter Runebergin rintakuva. Magnus Enckell ja A. W. Finch maalasivat muotokuvat toisistaan. Maalausten kooksi oli etukäteen määrätty 46 x 36 cm. Tunnetuin syntyneistä omakuvista on epäilemättä Helene Schjerfbeckin Mustataustainen omakuva.

Helmiä Ateneumista – Laatokan Karjalan mesenaatit Herman ja Elisabeth Hallonblad -kirja. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Helmiä Ateneumista – Laatokan Karjalan mesenaatit Herman ja Elisabeth Hallonblad -kirja. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Tilaa Helmiä Ateneumista – Laatokan Karjalan mesenaatit Herman ja Elisabeth Hallonblad -kirja Kansallisgallerian verkkokaupasta.

 

FOKUS: Taidelahjoittajat Herman ja Elisabeth Hallonblad

Ateneumin taidemuseon laajasta kokoelmasta voidaan kerrallaan pitää esillä vain pientä osaa. FOKUS-otsikon alla museon kokoelmanäyttelyn yhteydessä nähdään pienempiä näyttelykokonaisuuksia, joissa syvennytään lähemmin johonkin Ateneumin kokoelmien teokseen, taiteilijaan tai aihepiiriin. Fokusnäyttelyn Hallonbladien kokoelmasta on koonnut Ateneumin amanuenssi Timo Huusko.

Museonjohtajan blogi

Susanna Pettersson: Taiteen vapaudesta ja vallasta

Taidemuseot on aina nähty suuriksi institutionaalisiksi vallankäyttäjiksi, mutta niiden edustama linja ei välttämättä ole aina vastannut taidemaailman odotuksiin. Taidemuseoiden valtaan ja vastuuseen on viitattu erilaisissa keskusteluissa aina vuoden 1909 Futuristisesta manifestista alkaen. Leimallista keskustelulle on ollut instituutiokritiikki. Nyt puhuttavia aiheita ovat esimerkiksi yhteiskunnallisuus ja…

Lue lisää
Instagramissa

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta