Eino Mäkinen

Eino Mäkinen – Valokuvia ja elokuvia -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Valokuvia ja elokuvia

Eino Mäkinen – Valokuvia ja elokuvia -näyttely esittelee laaja-alaisen visualistin, joka teki pääasiallisen elämäntyönsä kansatieteellisen elokuvan parissa. Eino Mäkisen (1908-1987) tuotanto ei silti mahdu yksittäisen otsakkeen alle, vaan hänet muistetaan myös Alvar Aallon hovivalokuvaajana sekä modernin taidevalokuvan puolestapuhujana. Ateneumissa on esillä Mäkisen valokuvia ja elokuvia 1920-40 -luvuilta.

Valokuvaajana Eino Mäkinen arvosteli 1920-luvun lopulla vanhakantaisen, harmonisen maisemakuvauksen perinnettä. ”Valolla kirjoittamista ja piirtämistä” tavoitellut Mäkinen halusi muodon jäljentämisen sijaan tuottaa dynaamisia näkyjä. Kuvan aikaansaama vaikutus nousi yksittäistä kuvaa tärkeämmäksi. Aiheet löytyivät jokapäiväisestä elämän menosta, kuten kaupunkiympäristön rytmistä ja geometriasta.

Eino Mäkinen tutustui arkkitehti Alvar Aaltoon 1930-luvun alussa. Vähitellen Mäkisestä tuli Aallon luottovalokuvaaja, joka sai lähes yksinoikeudella kuvata arkkitehdin rakennukset ja Artekille suunnittelemat huonekalut ja esineet. Mäkinen oli mukana Aallon apuna myös Pariisin (1937) ja New Yorkin (1939) maailmannäyttelyiden kuvakokonaisuuksien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Elokuvaajana Mäkinen muistetaan kotimaisen kansanperinteen tarkkana ja esteettisesti tinkimättömänä tallentajana. Vuosina 1936-1939 hän työskenteli Kansatieteellinen Filmi Oy:n pääkuvaajana ja toimitusjohtajana. Yhtiön valmistamat yli 30 lyhytelokuvaa taltioivat jo kuvaushetkellä katoamassa olleet työmenetelmät ja -taidot (mm. kaskenpoltto, ruuhen veisto) myös jälkipolvien nähtäville. Kuuluisimmat elokuvansa hän teki yhdessä Kustaa Vilkunan kanssa.

Eino Mäkisen elokuvat ja pääosa valokuvista on talletettu Kansalliseen audiovisuaaliseen arkistoon (KAVA). Mäkisen ja erikoistutkija Lauri Tykkyläisen yhteistyön ansiosta kokoelmat tulivat silloiselle elokuva-arkistolle, joka on huolehtinut kuvaajan tuotannosta kokonaisvaltaisesti.

Ateneumissa esillä oleva näyttely on toteutettu yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kanssa. Näyttelyn kuraattori on valokuvasuunnittelija Kai Vase ja näyttelyarkkitehti Marja Kanervo.

Lisätietoa Suomen kulttuurirahaston Isien työt -julkaisuprojektista:
www.kansatieteellisetfilmit.fi/isientyot.htm

Museonjohtajan blogi

Susanna Pettersson: Taiteen vapaudesta ja vallasta

Taidemuseot on aina nähty suuriksi institutionaalisiksi vallankäyttäjiksi, mutta niiden edustama linja ei välttämättä ole aina vastannut taidemaailman odotuksiin. Taidemuseoiden valtaan ja vastuuseen on viitattu erilaisissa keskusteluissa aina vuoden 1909 Futuristisesta manifestista alkaen. Leimallista keskustelulle on ollut instituutiokritiikki. Nyt puhuttavia aiheita ovat esimerkiksi yhteiskunnallisuus ja…

Lue lisää
Instagramissa

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta