Ihmiset

Suomen taiteen tarina -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Suomen taiteen tarina -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Suomessa rakennettiin 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä ihannoivaa kuvaa kansasta. Talonpoikia ja sivistyneistöä kuvattiin romantiikan hengessä. Kohtaukset olivat usein asetelmallisia, mutta niissä näkyi myös kiinnostus kansatieteelliseen aineistoon kuten pukuihin ja esineisiin.

Historiamaalauksen keinoin kerrottiin puolestaan menneistä tapahtumista kuten sodista ja merkittävien henkilöiden elämästä. Taiteilijoita suorastaan kannustettiin historiamaalauksen pariin, mutta tulokset jäivät odotettua laihemmiksi. Sen sijaan muotokuvissa riitti tehtävää: olihan maan kannalta tärkeät henkilöt syytä ikuistaa muotokuviksi.

Albert Edelfelt: Kauppaneuvoksetar Anna Sinebrychoffin muotokuva, 1884

Albert Edelfelt: Kauppaneuvoksetar Anna Sinebrychoffin muotokuva, 1884. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen

Albert Edelfelt: Kauppaneuvoksetar Anna Sinebrychoffin muotokuva, 1884. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen

Suosittuna muotokuvamaalarina Edelfelt sai paljon tilauksia. Hän maalasi perheenjäseniään ja tuttaviaan sekä teki tilausmuotokuvia tiedemiehistä, sivistyneistöstä ja jopa valtionpäämiehistä. Anna Sinebrychoff (1830–1904) oli helsinkiläisen panimosuvun pään, Paul Sinebrychoff vanhemman puoliso. Maalaus on miljöömuotokuva juuri leskeytyneestä Annasta, tulevasta suvun perinnön vaalijasta, omassa kotiympäristössään. Maalaus kertoo kohteen yhteiskunnallisesta asemasta, arvokkuudesta ja luonteesta.

Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887

Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Albert Edelfelt: Pariisin Luxembourgin puistossa, 1887. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Alkukesän kirkkaus luo voimakkaat varjot puistoon, jossa lapset leikkivät auringossa. Yhä tänään Pariisin Luxembourgin puisto on suurkaupungin suosittu keidas. Vaikka Edelfelt eli Pariisissa yli viidentoista vuoden ajan, on tämä hänen ainoa suuri ulkoaiheensa sieltä. Maalauksessa on satunnaisen sommittelun ja valokuvamaisen hetkellisyyden vaikutelma. Edelfelt kuitenkin piirsi ja maalasi teosta varten kymmeniä luonnoksia, tutki valaistusta ja mietti ihmisten ryhmittelyä. Maalaus oli tuoreeltaan esillä Galerie Petit´n näyttelyssä, ja siitä pidettiin heti. Leikkiviä lapsia on ihasteltu aiheena, mutta yhtä tärkeänä on pidetty valojen ja varjojen vaihtelua, joka on saanut vaikutteita impressionismista.
Kuuntele ääniopas Kokoelmat.fi -palvelussa

Maria Wiik: Oopperalaulajatar Ida Basilier-Magelsenin muotokuva Philinen osassa oopperassa Mignon, 1887

Maria Wiik: Oopperalaulajatar Ida Basilier-Magelsenin muotokuva Philinen osassa oopperassa Mignon, 1887. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Ainur Nasredtin

Maria Wiik: Oopperalaulajatar Ida Basilier-Magelsenin muotokuva Philinen osassa oopperassa Mignon, 1887. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Ainur Nasredtin

Herkkänä ja taitavana ihmiskuvaajana tunnettu Maria Wiik teki merkittäviä tilausmuotokuvia erityisesti 1880-luvulla. Ida Basilier-Magelsen oli suomalainen oopperalaulaja ja laulunopettaja, jonka sopraanoa on luonnehdittu heleäksi mutta myös lämpimäksi ja esitystapaa notkeaksi. Niin maalari kuin malli olivat aikanaan harvinaisia: taideammattiin kotimaassa ja Ranskassa kouluttautuneita, lahjakkaita ja määrätietoisia naisia. Laulajatar on kuvassa Ambroise Thomasin kolminäytöksisen Mignon-oopperan Philinen loisteliaassa rooliasussa.

Robert Wilhelm Ekman: Pentti Lyytinen lukee runojaan savolaisessa pirtissä, 1848

Robert Wilhelm Ekman: Pentti Lyytinen lukee runojaan savolaisessa pirtissä, 1848. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Robert Wilhelm Ekman: Pentti Lyytinen lukee runojaan savolaisessa pirtissä, 1848. Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Suonenjokelaisen kestikievari Pentti Lyytisen runonlukuhetkeä kuvaava maalaus oli aikanaan Ekmanin teoksista ylistetyimpiä. Se oli maamme ensimmäisiä kansan elämän kuvauksia aikana, jolloin Suomessa elettiin kansallisen innostuksen heräämisen aikaa. Teos valmistui 1848, vuotta ennen nykyisin tuntemamme Kalevalan julkaisua. Ekman on kuvannut Lyytisen runonlukutuokion ja tupainteriöörin yksityiskohtaisen tarkasti ja samalla ihannoivaan tapaan, yhdistäen kuitenkin esineistön kuvauksessa varsin vapaasti itä- ja länsisuomalaisia piirteitä. Maalaus luo kuvaa ahkerasta ja sopuisasta perheyhteisöstä. Asukkaiden luku- ja kirjoitustaidosta kertovat ikkunahyllyn Raamattu, sulkakynä ja mustepullo.

Albert Edelfelt: Kuningatar Blanka, 1877

Albert Edelfelt: Kuningatar Blanka, 1877. Ateneumin taidemuseo. Kuva Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Albert Edelfelt: Kuningatar Blanka, 1877. Ateneumin taidemuseo. Kuva Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Edelfeltin maalauksen yhtenä lähtökohtana oli tarve saada kuvitetuksi suomalaista historiaa. Hän kuvasi teoksessa keskiaikaista Ruotsi-Suomea ja sai aiheen Zachris Topeliuksen sadusta Blankan ratsastaja. Kuningatar Blanka laulaa sylissään olevalle pojalleen Haakonille tämän tulevasta morsiamesta, Tanskan prinsessa Margareetasta. Äidin suunnitelmien mukaan tuloksena olisi Ruotsin ja Tanskan yhdistyminen, joka sitten Kalmarin Unionissa 1397–1523 toteutuikin. Edelfelt maalasi teoksen vaatimattomassa pariisilaisessa kattohuoneistossa vain 22-vuotiaana. Materiaalit on kuvattu mestarillisesti. Äidin kasvoilta ja lapsen eleistä kuvastuu puhdasta iloa.
Kuuntele ääniopas Kokoelmat.fi -palvelussa

Helene Schjerfbeck: Haavoittunut soturi hangella, 1880

Helene Schjerfbeck: Haavoittunut soturi hangella, 1880. Ateneumin taidemuseo. © Kuvasto. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Helene Schjerfbeck: Haavoittunut soturi hangella, 1880. Ateneumin taidemuseo. © Kuvasto. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Teoksen aihe liittyy Suomen 1808–1809 sotaan, jota myös J. L. Runeberg kuvasi Vänrikki Stoolin tarinoissa. Historiallisena taustana on joukkojen vetäytyminen Suomen alueelta joulukuussa 1808, jolloin suurin osa Suomen armeijasta tuhoutui. Teoksessa yksin jätetty asepukuinen sotilas nojaa koivunrunkoon joukkojen etääntyessä lumisella lakeudella. Talvinen maisema on tyypillisen suomalainen. Tarttuessaan tähän historialliseen aiheeseen Helene Schjerfbeck oli vain 17-vuotias. Nuori taiteilija aloitti näin uransa korkealta. Historiamaalaus oli taiteenlajeista arvostetuin ja Suomen historian kuvaukset kansakunnan identiteetin tärkeitä rakennuspuita.

HUOM! Kansallisgallerian asema velvoittaa Ateneumin taidemuseota lainaamaan teoksiaan muihin museoihin Suomessa ja ulkomailla, ja mm. tästä syystä kokoelmien esillepano museosaleissa vaihtelee.

 

< Maisema | Takaisin teemoihin | Kalevala >

Lisätietoa teoksista ja taiteilijoista Kansallisgallerian Taidekokoelmat-verkkopalvelusta.

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta