Näyttelyarkisto

Alvar Aalto – taide ja moderni muoto -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Alvar Aalto – taide ja moderni muoto

Alvar Aalto (1898–1976) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti ja muotoilija. Alvar Aalto – taide ja moderni muoto avaa oivaltavia näkökulmia Aallon elämään ja tuotantoon. Kattava näyttely havainnollistaa, miten Aallon orgaaninen muotokieli kehittyi vuorovaikutuksessa ajan kuvataiteilijoiden kanssa.

Alvar Aalto – taide ja moderni muoto -näyttely on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Tutustu näyttelyyn
Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon kokoelma. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Valo muuttaa kaiken – Tuomo Sepon kokoelma

Kajaanilainen ranskan ja englannin kielen lehtori Tuomo Seppo (s. 1937) on omistanut koko elämänsä suomalaisen taiteen keräilylle. Hän on päättänyt lahjoittaa kokoelmansa liki 2 000 teosta Kansallisgalleriaan kuuluvalle Ateneumin taidemuseolle. Näyttely kattaa ajanjakson 1900-luvun alusta 2010-luvulle.

Tutustu näyttelyyn
Lennart Segerstråle. Kuva: Ateneumin taidemuseo / Anna Kari

Lennart Segerstråle

Lennart Segerstrålen (1892–1975) perikunta lahjoitti marraskuussa 2016 Ateneumin taidemuseolle 18 Segerstrålen maalausta ja 24 grafiikan vedosta. Kuusi lahjoitetuista maalauksista on esillä Ateneumin kolmannessa kerroksessa salissa 33. Lahjoitetut teokset edustavat Suomen taiteessa varsin harvinaista modernistista aatemaalausta.

Tutustu näyttelyyn
Tuulikki Pietilä -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Tuulikki Pietilä

Tuulikki Pietilä (1917–2009) on toisen maailmansodan jälkeisen ajan keskeisiä suomalaisia graafikkoja. Näyttely esittelee läpileikkauksen kokeilunhaluisen ja teknisesti monipuolisen taiteilijan laajasta tuotannosta taiteilijan 100-vuotissyntymäpäivän kunniaksi. Ateneumin testamenttilahjoituksena saatuun Pietilä-kokoelmaan kuuluvat lähes kaikki taiteilijan teokset.

Tutustu näyttelyyn
Amedeo Modigliani -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Amedeo Modigliani

Italialaisen taiteilijan Amedeo Modiglianin (1884-1920) retrospektiivinen näyttely nähdään Ateneumissa 28. lokakuuta 2016 alkaen. Vain 35-vuotiaana kuuluisuutensa kynnyksellä kuollut taidemaalari ja kuvanveistäjä on nykyään yksi modernin taiteen kiinnostavimmista taiteilijoista.

Tutustu näyttelyyn
Kaarina Kaikkonen: Valon paino, 2016. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Kaarina Kaikkonen

Kuvanveistäjä Kaarina Kaikkonen toteutti Ateneumin taidemuseon sisäpihalle tilausteoksen. Tilallisista installaatioistaan tunnettu Kaikkonen käynnisti Ateneumin uuden teossarjan, jossa nykytaiteilijat toteuttavat teoksia museon sisäpihalle. Suomen tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin kuuluvan Kaikkosen teokset ovat herättäneet ihastusta niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Teos oli nähtävillä ilman museon sisäänpääsymaksua.

Tutustu näyttelyyn
Alice Neel - modernin elämän maalari -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Alice Neel

Alice Neel (1900-1984) oli yksi 1900-luvun merkittävimmistä amerikkalaisista taidemaalareista. Hänen psykologisesti latautuneet muotokuvansa kertovat intiimejä ja epäsovinnaisia tarinoita yhtä lailla elämästä syrjäytyneistä, alakulttuurien edustajista, New Yorkin kulttuurivaikuttajista kuin myös taiteilijan omasta perheestä. Neel eli poikkeuksellisen kiinnostavan elämän yksinhuoltajana ja feministinä aikana, jolloin taidekenttä oli miehinen.

Tutustu näyttelyyn
Suuri ratsastaja -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Suuri ratsastaja

Ateneumin kolmannen kerroksen pienoisnäyttelyssä on esillä italialaista grafiikkaa ja suomalaisten naiskuvanveistäjien teoksia. Grafiikan työt kuuluvat Rolando ja Siv Pieraccinin laajaan italialaisen taiteen lahjoituskokoelmaan. Suomalaisten naistaiteilijoiden veistoksissa voi puolestaan nähdä italialaisesta veistotaiteesta saatuja virikkeitä.

Tutustu näyttelyyn
Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Japanomania pohjoismaisessa taiteessa 1875–1918

Japanin avautuminen 1860-luvulla herätti suuren kiinnostuksen Itä-Aasian kulttuuriin ja japanilaisen taiteen sekä esineistön keräilystä tuli varsinainen muoti-ilmiö. Tällä oli vahva vaikutus kuvataiteisiin, muotoiluun, käsitöihin ja muotiin. Itämainen taidekäsitys rantautui myös pohjoismaihin ja teki lähtemättömän vaikutuksen eri alojen taiteilijoihin.

Tutustu näyttelyyn
Auguste Rodin -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Auguste Rodin

Ateneumissa nähdään maailman kenties tunnetuimman kuvanveistäjän Auguste Rodinin (1840–1917) veistoksia esittävä näyttely. Pariisissa vaikuttanut Rodin toi kuvanveistoon ilmeikkyyttä ja draamaa pintaa rikkovalla ja ruumiillisuutta korostavalla käsittelytavallaan. Näyttely kattaa Rodinin veistokset varhaisteoksista myöhäistuotantoon.

Tutustu näyttelyyn
© Ateneumin taidemuseo. Kuva: Ville Malja

Henri Cartier-Bresson

Ateneumin syksyä valaisee kirkas tähti Ranskasta. Valokuvajournalismin isäksikin luonnehdittu Henri Cartier-Bresson (1908–2004) oli viime vuosisadan merkittävimpiä valokuvaajia ja yksi kansainvälisen Magnum Photos -kuvatoimiston perustajista.

Tutustu näyttelyyn
Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen 150 v.

Akseli Gallen-Kallela ja Pekka Halonen 150 v.

Ateneum juhlistaa Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen juhlavuotta kahden salin voimalla. Yleisö voi tutustua Gallen-Kallelan ja Halosen taiteilijan uraan 7 teosvalinnan kautta.

Tutustu näyttelyyn
Tarujen kansat - Kansalliset mytologiat. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Tarujen Kansat

Lapsuuden kirjojen peikot ja eläintarinat. Pimeän pelko, Kalevalan uroteot ja norjalaiset sadut, kuten Valkoinen karhukuningas Valemon. Näiden kertomusten ja myyttien pohjalta syntyneet teokset loihtivat kesäkuun puolivälistä lähtien Ateneumin saleihin tarujen valtakuntia, uljaita korpimaisemia ja kuvia kansanuskomusten olioista, jotka olivat yhtä aikaa kiehtovia ja pelottavia.

Tutustu näyttelyyn
8 valotusta – Tapio Wirkkala toisin silmin. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

8 valotusta – Tapio Wirkkala toisin silmin

Tapio Wirkkalan (1915–1985) syntymästä tulee kuluneeksi 100 vuotta 2.6.2015. Wirkkala oli poikkeuksellisen monipuolinen taiteilija, josta tuli Suomen modernin taideteollisuuden johtava hahmo. Hänen työnsä kattoi laajan alueen kotien käyttötavaroista abstraktiin kuvanveistoon.

Tutustu näyttelyyn
Ismo Hölttö -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Ismo Hölttö

Valokuvaaja Ismo Höltön (s. 1940) valokuvanäyttely avaa Ateneumin taidemuseon keväässä näkymän puolen vuosisadan takaiseen Suomeen ja Helsinkiin. Mustavalkoiset kuvat kertovat ajasta, jolloin yksinkertainen elämäntapa ja maaseutukulttuuri vaihtuivat modernin kaupungin nopeaan sykkeeseen. Kuvat levittävät eteemme 1960-luvun Helsingin tutut talot, pihat ja kadut, joilla pulppuaa kiihkeä, monikerroksinen elämä.

Tutustu näyttelyyn
Passio Musicae Open Source - kartta alkuperäisen Sibeliusmonumentin putkien ja vastaavasti installaation äänien sijainnista (ylhäältä nähtynä).

Passio Musicae Open Source

Sibelius-monumentti on kuvanveistäjä Eila Hiltusen teos vuodelta 1967. Se sijaitsee Töölön Sibeliuspuistikossa ja kuuluu Helsingin suosituimpiin nähtävyyksiin. Passio Musicae Open Source on interaktiivinen ääni-installaatio, Sibelius-monumentin äänimuotoinen uudelleentulkinta.

Tutustu näyttelyyn
Synaesthesia. Kuva: Ateneumin taidemuseo / Elina Poikela

Synaesthesia

Synaesthesia on interaktiivinen ääni- ja valoinstallaatio, joka kuvaa luovaa prosessia. Se tuo katsojan liikkumaan seinien ja pintojen yksityiskohtiin heijastettujen valojen ja kuvien keskelle. Katsojan liikkeen avulla installaation eri osat luovat musiikkia, yhdistäen värejä, valoa ja ääntä. Teos löytyy Ateneumin kolmannen kerroksen tasanteen seinistä ja pintojen muodoista.

Tutustu näyttelyyn
Sibelius ja taiteen maailma. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Sibelius ja taiteen maailma

Hyvin hauska on katsella tauluja täällä. Täällä on suuria kokoelmia. Minuun vaikuttavat muut taiteet enemmän kun muitten musiikki.
– Jean Sibelius kirjeessään Aino Sibeliukselle Münchenistä 28.7.1894

Vuonna 2015 tuli kuluneeksi 150 vuotta säveltäjä Jean Sibeliuksen syntymästä. Ateneumin taidemuseon laaja juhlanäyttely esittelee säveltäjän yhteyksiä aikansa kuvataiteisiin.

Tutustu näyttelyyn
FOKUS: Enkeli. Sokeille ja heikkonäköisille suunniteltu moniaistinen näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

FOKUS: Enkeli

FOKUS-näyttely esittelee kroatialaisen taidehistorioitsija Nataša Jovičićin kehittämän moniaistisen menetelmän, jossa maalaukseen tutustutaan kosketuksen ja äänen kautta. Ohjelma on tarkoitettu erityisesti näkövammaisille, mutta se voi olla kiinnostava myös näkeville.

Tutustu näyttelyyn
Tove Jansson. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Tove Jansson

Tove Janssonin syntymästä tuli vuonna 2014 kuluneeksi sata vuotta. Ateneumin laaja juhlanäyttely esittelee Janssonin (1914–2001) mittavaa uraa taidemaalarina, kuvittajana, poliittisten pilapiirrosten tekijänä, kirjailijana sekä muumihahmojen ja -kertomusten luojana.

Tutustu näyttelyyn
Stefan Bremer: Viikko Klovharussa. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Stefan Bremer: Viikko Klovharussa

Karu ja kallioinen Klovharun saari Pellingin edustalla Porvoon saaristossa oli vuosikymmenien ajan Tove Janssonin ja hänen elämänkumppaninsa, graafikko Tuulikki Pietilän kesäpaikka. Valokuvataiteilija Stefan Bremerillä ja kuvataiteilija Sophia Ehrnroothilla oli mahdollisuus viettää saarella viikko heinäkuussa 2013, jona aikana syntyi Ateneumin Ravintola Tablossa esillä oleva kuvasarja.

Tutustu näyttelyyn
FOKUS: Nykytaidetta 125 vuotta sitten. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

FOKUS: Nykytaidetta 125 vuotta sitten

Helene Schjerfbeck viimeisteli Toipilas-maalaustaan, Akseli Gallen-Kallela työskenteli Pariisissa, Pekka Halonen, Ellen Thesleff ja Väinö Blomstedt opiskelivat Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa Ateneum-rakennuksessa ja museon ovet avattiin yleisölle ensimmäistä kertaa. Vuosi oli 1888.

Tutustu näyttelyyn
Rafael Wardi. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Rafael Wardi

”Jokaiseen väriin minulla on yksi kokemus, tarkkaan sitä vastaava. Se on minun elämäni kirja. Ja kaikki parhaat työt ovat edessäpäin!” -Rafael Wardi

Tutustu näyttelyyn
Järven lumo -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Järven lumo

Haave omasta talosta järven rannalla, hyvien kulkuyhteyksien päässä pääkaupungista väikkyi nuorten taiteilijoiden mielissä sata vuotta sitten. Kirjailija Juhani Aho ja hänen taiteilijavaimonsa Venny Soldan-Brofeldt muuttivat Tuusulanjärven tuntumaan vuonna 1897. Pian perässä seurasivat Eero Järnefelt, Jean Sibelius ja Pekka Halonen perheineen.

Tutustu näyttelyyn
Linnan aarteet -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Linnan aarteet

Presidentinlinnan peruskorjauksen aikana on ainutlaatuinen mahdollisuus tutustua rakennuksen kätkemiin aarteisiin Ateneumissa. Näyttelyn ytimenä ovat keisarillinen taidekokoelma sekä Ateneumin Presidentinlinnaan tallettamat teokset, joiden lisäksi mukana on runsaasti arvokasta esineistöä.

Tutustu näyttelyyn
Eero Järnefelt 150 vuotta. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Eero Järnefelt

Eero Järnefelt kuuluu Suomen taiteen kultakauden merkittävimpiin taiteilijoihin. Hänet tunnetaan parhaiten Kolin jylhien näkymien kuvaajana sekä henkilö- ja muotokuvien taitajana. Myös Tuusulanjärven rannalla sijaitseva ateljeekoti Suviranta ja sitä ympäröivä luonto sekä perheenjäsenet olivat taiteilijalle läheisiä aiheita.

Tutustu näyttelyyn
Symbolismin hengessä -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Symbolismin hengessä

Symbolismin hengessä on viiden näyttelysalin laajuinen kokonaisuus Ateneumin kokoelmien yhteydessä, joka avaa näkökulmia symbolismiin. Näyttelyn teemoja ovat mm. uskonto ja mystiikka, ideamaailma sekä kuolema ja taiteilijoita mm. Akseli Gallen-Kallela, Magnus Enckell, Hugo Simberg, Väinö Blomstedt, Pekka Halonen, Ellen Thesleff ja Ville Vallgren. Kokonaisuuden on kuratoinut Ateneumin projektipäällikkö Erkki Anttonen.

Tutustu näyttelyyn
52 sielua – Symbolismin maisema 1880-1910. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

52 sielua

Ateneumin taidemuseon 52 sielua -näyttely esittelee vuosien 1880 ja 1910 välillä maalattuja runollisia, mystisiä ja aistivoimaisia tulkintoja luonnosta. Esiteltävien 52 taiteilijan joukossa on mukana maailmantaiteen suuria mestareita kuten Vincent van Gogh, Claude Monet, Paul Gauguin, James McNeill Whistler, Piet Mondrian, Edvard Munch, Paul Signac ja Wassily Kandinsky.

Tutustu näyttelyyn
Helene Schjerfbeck. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Helene Schjerfbeck

Pohjoismaiden merkittävimpiin ja tunnetuimpiin taiteilijoihin kuuluvan Helene Schjerfbeckin (1862-1946) syntymästä tuli vuonna 2012 kuluneeksi 150 vuotta. Ateneumin taidemuseo järjestää juhlan kunniaksi näyttelyn, joka on laajin milloinkaan järjestetty Schjerfbeckin taiteen esittely.

Tutustu näyttelyyn
FOKUS: Tyttö ja kirsikanoksa. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

FOKUS: Tyttö ja kirsikanoksa

Ateneumin taidemuseon kokoelmanäyttelyn yhteydessä nähtävässä FOKUS-näyttelyssä Tyttö ja kirsikanoksa yhdistyvät Amélie Lundahlin maalaus ja Markus Tuormaan uusi videoteos Muotokuva.

Tutustu näyttelyyn
FOKUS: Taiteilijaelämää Taosissa. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

FOKUS: Taiteilijaelämää Taosissa

Ateneumin kokoelmanäyttelyn yhteyteen avattiin FOKUS-näyttely, jossa oli esillä Akseli Gallen-Kallelan ja muiden Taosin taiteilijayhteisössä USAssa työskennelleiden taiteilijoiden teoksia. Akseli Gallen-Kallelan maalaamista Taos-maisemista ja tuokiokuvista seitsemän kuuluu Ateneumin kokoelmiin, ja ne ovat nyt esillä Taiteilijaelämää Taosissa -näyttelyssä. Teoksista neljä teosta palaa kotiin Suomen Yhdysvaltain suurlähetystöstä Washingtonista, missä ne ovat olleet talletuksessa.

Tutustu näyttelyyn
FOKUS: Ilona Harima. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

FOKUS: Ilona Harima

Ateneumin taidemuseon kokoelmanäyttelyn yhteyteen avautui Ilona Hariman (1911-1986) taidetta esittelevä kokonaisuus. Nykyisin lähes unohdettu taiteilija herätti ensinäyttelyssään vuonna 1934 huomiota omaperäisillä, itämaisiin kulttuureihin ja uskontoihin viittaavilla teoksillaan. Ateneumin FOKUS-näyttelyssä on esillä Hariman maalauksia ja piirustuksia eri kokoelmista sekä kirjeitä, asiakirjoja ja valokuvia taiteilijan arkistosta. Vuonna 2011 tuli kuluneeksi sata vuotta taiteilijan syntymästä.

Tutustu näyttelyyn
Carl Larsson -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Carl Larsson

Rakastetun ruotsalaistaiteilijan päämääränä oli maalata itsensä yleisön sydämiin. Carl Larssonin (1853-1919) taide ja hänen ateljeekotinsa Taalainmaalla Sundbornissa ovatkin vaikuttaneet suuresti ruotsalaisten ja muiden eurooppalaisten käsityksiin siitä, mitä parempi arki on. Larssonin kuvamaailma – jonka syntyyn liittyy oleellisesti myös hänen vaimonsa Karinin panos – on ollut sukupolvien ajan kepeän ja valoisan kodinsisustuksen ihanteena.

Tutustu näyttelyyn
Perhe kuvassa. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Perhe kuvassa

Valokuvaaja Elina Brotherus ja psykologit Riikka Toivanen ja Maiju Tokola ovat koonneet Carl Larssonin näyttelyn yhteyteen pienen rinnakkaisnäyttelyn Perhe kuvassa. Kaksi äitiä ja kaksi tytärtä; yksinäinen nainen; yksinhuoltaja; isä, äiti ja kaksi lasta… Minkälainen on suomalainen perhe tänä päivänä? Yhdeksän perheen otos on pieni mutta monimuotoinen kuva suomalaisesta arkipäivästä.

Tutustu näyttelyyn
Alexander Reichstein: Kotona -tilateos. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Alexander Reichstein: Kotona

Kotona-tilateoksessa voimme astua sisään Carl Larssonin kotiin Sundbornissa. Pienet akvarellit ovat kasvaneet huoneen kokoisiksi. Voimme kurkistaa ikkunoista ja ovista ja siirtyä Larssonin maailmaan sata vuotta sitten. Tervetuloa leikkimään, tutkimaan ja tekemään!

Tutustu näyttelyyn
FOKUS: Timo K. Mukka. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

FOKUS: Timo K. Mukka

Ateneumin taidemuseo on saanut merkittävän taideteoslahjoituksen, joka käsittää kirjailija ja kuvataiteilija Timo K. Mukan kuvataiteellisen jäämistön. Yli sata taideteosta sisältävän lahjoituksen ovat tehneet taiteilijan puoliso Tuula Mukka sekä pariskunnan lapset Tuuli ja Johan Mukka. Kokoelmasta koottu FOKUS-näyttely esittelee Timo K. Mukan intensiivisiä henkilökuvia ja avaa uusia näkökulmia taiteilijan luomistyöhön.

Tutustu näyttelyyn
Painavat kivet -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Painavat kivet

Painavat kivet -näyttelyssä nähdään kotimaisia ja kansainvälisiä eturivin taiteilijoita, joille litografia on ollut tärkeä kuvan tekemisen menetelmä. Näyttely esittelee litografian eli kivipiirroksen käyttöä taidegrafiikan ohella myös julistetaiteessa.

Tutustu näyttelyyn
Lapin taika -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Lapin Taika

Lapin taika -näyttely tarkastelee suomalaisen kuvataiteen välittämiä mielikuvia Lapista. Esillä on teoksia, jotka joko kuvaavat Suomen Lappia, ovat syntyneet sen innoittamina tai joissa on aiheena Lappi ja alueen kulttuuri. Lappi-aiheista taidetta nähdään kaikkiaan 46:ltä taiteilijalta 1800-luvulta nykypäivään.

Tutustu näyttelyyn
Serge Poliakoff: Kompositio, 1950–1959. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Janne Mäkinen

ARSista Ateneumiin

ARSista Ateneumiin esittelee kolmesta ensimmäisestä ARS-näyttelystä museon kokoelmiin ostettuja teoksia. Ateneumissa järjestettiin kaikkiaan viisi ARS-näyttelyä; viimeisin vuonna 1995, minkä jälkeen ARS-näyttelyt siirtyivät oman museorakennuksen saaneeseen Nykytaiteen museo Kiasmaan.

Tutustu näyttelyyn
Elina Juopperi: Kaikki kielen puhujat -30 -installaatio. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Kaikki kielen puhujat -30

Elina Juopperin installaatio on kannan­otto katoavan kielen puolesta. Uhanalaisimpiin saamelaiskieliin kuuluvaa inarinsaamea puhuu Suomessa enää noin 300 ihmistä. Taiteilija on kuvannut heistä 245 sekä äänittänyt heidän puhettaan. Teos Kaikki kielen puhujat -30 on esillä museon kolmannessa kerroksessa.

Tutustu näyttelyyn
Suomi kutsuu – Aho & Soldan -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Suomi kutsuu – Aho & Soldan

Suomi kutsuu – Aho & Soldan esittelee modernin Suomi-kuvan rakentajien, Heikki Ahon ja Björn Soldanin elämäntyötä. Kotimaisen valokuvan ja elokuvan pioneerikaksikon vuonna 1925 perustamasta Aho & Soldan -yhtiöstä kehittyi filmitaiteen dynamo, jonka tuotanto avasi näköaloja kotimaan kauneusarvoihin, arjen historiaan ja yhteiskunnan teollistumis-prosesseihin.

Tutustu näyttelyyn
Kala joka halusi siivet -animaatio. Kuva: Leea Pienimäki-Amoussou

Maailman synty – ja muita tarinoita

Beninissä Länsi-Afrikassa sijaitsee suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo. Siellä järjestettiin tammikuussa 2011 lasten kuvataidetyöpaja Kala joka halusi siivet. Tavoitteena oli houkutella esiin lasten tulkintoja afrikkalaisista tarinoista. Kuvataidetyöpajan tuloksia voi kevään aikana ihailla Ateneumin kolmannen kerroksen Fokus-näyttelyssä Maailman synty – ja muita tarinoita. Näyttelyssä lasten kertomat ja maalaamat tarinat kohtaavat Kalevalan maailmansyntymyytin.

Tutustu näyttelyyn
Arjen sankarit -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Arjen sankarit

Ateneumin taidemuseo toteuttaa yhteistyössä Amsterdamin Van Gogh museon kanssa suurnäyttelyn Arjen sankarit. Naturalismi kuvataiteessa, valokuvassa ja elokuvassa 1875–1918. Näyttely tuo esiin Suomenkin taiteessa tärkeän naturalistisen suuntauksen monia puolia useiden teemojen kautta.

Tutustu näyttelyyn
Ferdinand von Wright: Metsoja soitimella, 1862. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Hallonblad. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

FOKUS: Taidelahjoittajat Herman ja Elisabeth Hallonblad

Laatokan Karjalassa vaikuttaneen mesenaattipariskunnan merkittävässä taidekokoelmassa on useita rakastettuja klassikkoteoksia. Herman ja Elisabeth Hallonbladin taidekokoelmasta esillä ovat mm. Helene Schjerfbeckin Mustataustainen omakuva sekä Turun linnassa pitkään ollut E. J. Löfgrenin Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär. Ennen Ateneumin näyttelyä helmiä Hallonbladin kokoelmasta on ollut esillä Joensuun ja Jyväskylän taidemuseoissa.

Tutustu näyttelyyn
FOKUS: Hommage à Erkki Sakari Heinonen. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

FOKUS: Hommage à Erkki Sakari Heinonen

Erkki Sakari Heinosen (1933-2010) taide on syntynyt kaukana keskuksista, pohjoispohjalaisen Haapajärven maisemassa. Erityisesti grafiikanteoksissaan Heinonen on kuvannut usein paikallista, itselleen läheistä arjen todellisuutta. Huumorin sävyttämä yhteiskuntakritiikki, unet ja todellisuus lyövät kättä luovuuden kanssa.

Tutustu näyttelyyn
Eino Mäkinen – Valokuvia ja elokuvia -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Eino Mäkinen

Eino Mäkinen – Valokuvia ja elokuvia -näyttely esittelee laaja-alaisen visualistin, joka teki pääasiallisen elämäntyönsä kansatieteellisen elokuvan parissa. Eino Mäkisen (1908-1987) tuotanto ei silti mahdu yksittäisen otsakkeen alle, vaan hänet muistetaan myös Alvar Aallon hovivalokuvaajana sekä modernin taidevalokuvan puolestapuhujana. Ateneumissa on esillä Mäkisen valokuvia ja elokuvia 1920-40 -luvuilta.

Tutustu näyttelyyn
Viktor Kuusela: Hyppäänkö?, 1985. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Viktor Kuusela – Taidegraafikko

Grafiikan syksy Ateneumissa jatkuu taidegraafikko, professori Viktor Kuuselan tuotannon esittelyllä. Keväällä 85-vuotispäiviään viettäneen Kuuselan juhlanäyttely esittelee ilmaisuaan jatkuvasti uudistaneen ja teknisesti taitavan taidegraafikon. Näyttelyssä on esillä n. 70 teosta taiteilijan koko uran varrelta.

Tutustu näyttelyyn
Viiva Italia -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Viiva Italia

Ateneumin syyskausi on omistettu italialaiselle taiteelle. Viiva Italia -näyttelyssä ovat edustettuina keskeiset 1900-luvun modernia italialaista taidetta uudistaneet suunnat ja tekijät. Mukana ovat mm. Giorgio Morandi, Massimo Campigli, Marino Marini ja Giorgio de Chirico.

Tutustu näyttelyyn
Jim Dine: Viisi maalisutia, 1973. Kansallisgalleria / Nykytaiteen museo Kiasma. Kuva: Kansallisgalleria / Petri Virtanen

Kansainvälistä grafiikkaa

Italiaan keskittyvän päänäyttelyn lisäksi omat näyttelysalinsa on omistettu muiden maiden grafiikalle samalta aikakaudelta – esillä on teoksia kaikkiaan viidestätoista eri maasta, etenkin Japanista ja Amerikasta.

Tutustu näyttelyyn
Veikko Vionoja – Tekijämies -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Veikko Vionoja – Tekijämies

Ateneumin taidemuseon ensimmäisessä kerroksessa on kesäkaudella näyttely Veikko Vionojan taiteesta. Näyttely juhlistaa Vionojan (1909–2001) viime syksyistä satavuotispäivää. Siinä on mukana yli 70 maalausta Vionojan uralta kuuden eri vuosikymmenen ajalta, 1930-luvulta 1980-luvulle. Näyttelyn pääpaino on suomalaisen luonnon ja sen valon kuvaamisessa. Vionojalle taide oli kuitenkin myös muistojen ja elämysten kuvaamista, sielunmaisemien ilmaisemista.

Tutustu näyttelyyn
Onerva – Kaupungin naiset -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Onerva – Kaupungin naiset

Näyttelyn keskushenkilö on kirjailija ja kriitikko L. Onerva (1882–1972), joka eli kulturellin nuoren naisen elämää 1910-luvulla. Näyttely luo elämyksellisen näkökulman aikakauden helsingittären kulttuuririentoihin kummankin puolen ensimmäistä maailmansotaa.

Tutustu näyttelyyn
Valokuvaaja Caj Bremer -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Valokuvaaja Caj Bremer

Valokuvaaja Caj Bremerin (s. 1929) retrospektiivinen näyttely esittelee hänen tuotantoaan 1950-luvulta lähtien. Näyttelyn kuraattori on Riitta Raatikainen.

Näyttelyssä on esillä reilut 150 kuvaa, joista vanhimmat on otettu 1950-luvun alussa ja tuoreimmat viime vuonna. Teoksista rakentuu siten yli puolen vuosisadan mittainen valokuvan kaari, jossa lehtikuvien lisäksi on esillä Bremerin perhekuvia ja luontotutkielmia. Aihepiiriensä kautta näyttely luotaa myös suomalaisen yhteiskunnan ja median kehittymistä.

Tutustu näyttelyyn
Pablo Picasso – Mestariteoksia Pariisin Picasso-museosta -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Pablo Picasso

”Antakaa minulle museo, niin minä täytän sen.”
Picasso-näyttely keräsi Ateneumiin ennätysyleisön – 314.755 kävijää.

Ajan hermolla elänyt rauhan puolestapuhuja, kubismin kehittäjä ja arkisia materiaaleja kollaaseiksi yhdistellyt Pablo Picasso on yksi 1900-luvun merkittävimmistä kuvataiteilijoista.

Tutustu näyttelyyn
Kalevala -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Kirsi Halkola

Kalevala

Kalevalan 160-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Ateneumin taidemuseossa nähdään Kalevala-aiheisen taiteen suurnäyttely. Laajin Kalevala-taiteen katselmus moniin vuosikymmeniin esittelee yli 200 teosta liki kuudeltakymmeneltä kansalliseepoksesta aiheensa ammentaneelta taiteilijalta.

Tutustu näyttelyyn
Mustaa ja valkoista – japanilaisen valokuvataiteen klassikoita -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Mustaa ja valkoista

Ateneumin valokuvanäyttelyiden sarjassa esitellään tänä syksynä toisen maailmansodan jälkeen toimineiden japanilaisten valokuvaajien tuotantoa. Maisemia, kaupunkeja ja ihmisten arkea kuvaavista teoksista välittyvät japanilaisen elämänmuodon perinteet sekä japanilaisessa kulttuurissa tapahtuneet muutokset.

Tutustu näyttelyyn
Mika Waltari ja taiteilijaystävät -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Mika Waltari ja taiteilijaystävät

Mika Waltarin (1908–1979) syntymän satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluva näyttely valottaa kirjailijan intohimoista suhdetta kuvataiteeseen. Näyttelyyn on koottu viiden Waltarille tärkeän taiteilijan teoksia: yhteensä yli 200 maalausta Eemu Myntiltä (1890–1943), Yrjö Saariselta (1899–1958), Otto Mäkilältä (1904–1955), Mauno Markkulalta (1905–1959) ja Aimo Kanervalta (1909–1991). Yleisöllä on nyt ensi kertaa tilaisuus nähdä taidetta myös kirjailijan oman kodin seiniltä.

Tutustu näyttelyyn
Hokusai & Hiroshige – Matkalla Edoon -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Hokusai & Hiroshige – Matkalla Edoon

Ateneumin juhlavuoden ohjelma jatkuu Japanin Edo-kauden kahden tunnetuimman maisemantekijän Hokusain (1760–1849) ja Hiroshigen (1797–1858) moniväripuupiirroksia esittelevällä näyttelyllä. Näyttelyn helmiin kuuluu Hokusain Suuri aalto (1830–32), josta on tullut yksi Japanin taiteen tunnuskuvista. Kaikki Ateneumissa nähtävät teokset on antanut lainaksi tokiolainen Yasusaburo Hara Collection, nyt ensimmäistä kertaa Japanin ulkopuolelle. Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Heikki Malme.

Tutustu näyttelyyn
Pekka Halonen -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Pekka Halonen

Vuonna 2008 tuli kuluneeksi 120 vuotta siitä, kun Ateneum avasi ovensa yleisölle. Juhlavuoden päänäyttely esittelee yhden kultakauden merkittävimmistä taiteilijoista, Pekka Halosen (1865–1933). Näyttelyssä on esillä lähes 300 teosta Halosen yli 40 vuotta kestäneen monipuolisen ja vaiheikkaan uran varrelta. Amanuenssi Anna-Maria von Bonsdorffin kuratoimaan näyttelyyn on saatu mukaan toistakymmentä maalausta, jotka eivät ole koskaan aiemmin olleet julkisesti esillä.

Tutustu näyttelyyn
Yhteinen elämä – Matti Saanion varhaiset valokuvat -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Yhteinen elämä

Ateneumin taidemuseon valokuvataidetta esittelevä sarja alkaa valokuvaaja Matti Saanion (1925–2006) varhaistuotantoa esittelevällä näyttelyllä. Yhteinen elämä -näyttelyssä on esillä ennennäkemättömiä, arkistojen ja ullakkojen kätköistä löydettyjä kuva-aarteita. Osin yli 40 vuotta vanhat vedokset kertovat pohjoisen ihmisen selviytymistarinaa luonnon keskellä.

Tutustu näyttelyyn
Tarinoita Tanskasta -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Tarinoita Tanskasta

Ateneumin syksyn 2007 päänäyttely esittelee tanskalaista taidetta 1800-luvun alkupuolen kultakaudesta aina vuosisadan vaihteeseen asti. Maalausten aiheina ovat niin Italian ja Tanskan maisemat kuin arkiset tilanteet, läheiset ihmiset ja taiteilijatoverit. Tanskan tärkeimmistä taiteilijoista mukana ovat mm. kultakauden mestarit C.W. Eckersberg, Christen Købke, Constantin Hansen ja P.C. Skovgaard, sekä vuosisadanvaihteesta Vilhelm Hammershøi ja L.A Ring.

Tutustu näyttelyyn
Onko kanto taidetta? -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Onko kanto taidetta?

Ateneumin uusi kokoelmanäyttely esittelee 1950- ja 1960-luvun modernia taidetta museon kolmannessa kerroksessa. Näyttelyn nimi viittaa vuonna 1963 käytyyn taidekeskusteluun, jonka alkusysäyksenä olivat Kain Tapperin abstraktiin ilmaisuun pyrkivät puuveistokset. Asiasta syntyi Ateneumissa paneelikeskustelu, joka sai osakseen runsaasti julkisuutta.

Tutustu näyttelyyn
Musiikki ja hiljaisuus – Suomalaista symbolismia -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Musiikki ja hiljaisuus

Ateneumin kesänäyttely Musiikki ja hiljaisuus. Suomalaista symbolismia kutsuu kävijät kuuntelemaan taidetta. Näyttely korostaa kuvataiteen ja musiikin välillä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vallinnutta syvää vuorovaikutusta. Sen teemat liikkuvat ihmisen ja luonnon äänistä symbolistisen musiikin ja sisäisen äänen kautta hiljaisuuteen, johdattaen kävijän äänistä, väreistä ja valosta pimeyteen.

Tutustu näyttelyyn
Akseli Gallen-Kallela: Poika ja varis, 1884. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Poika ja varis, Akka ja kissa

Ateneumissa tarjoutuu kesällä tilaisuus tutustua kahteen Akseli Gallen-Kallelan (1865-1931) varhaiskauden merkkiteokseen nyt ensimmäistä kertaa rinnakkain sitten museon suuren Gallen-Kallela-näyttelyn vuonna 1996. Ateneumin Poika ja varis saa seurakseen Turun taidemuseon Akka ja kissa -maalauksen. Gallen-Kallelaa kiehtoi suomalaisen kansan olemuksen etsintä. Hänen teostensa suosio osoittaakin, miten lujasti hän on vaikuttanut käsityksiimme siitä, mitä alkuperäinen suomalaisuus on.

Tutustu näyttelyyn
Eläinten aika -näyttely. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Eläinten aika

Ateneumin kevään suurnäyttely Eläinten aika esittelee uutta ja vanhaa eläinaiheista taidetta ja kertoo, kuinka kuvataiteilijat ovat lähestyneet eläinaiheita eri vuosisatojen aikana. Nähtävillä on yli 350 teosta 180 taiteilijalta. Teoksista valtaosa on peräisin Valtion taidemuseon eli Ateneumin, Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon kokoelmista. Merkittäviä teoksia on saatu lainaksi myös muista taidemuseoista sekä yksityisiltä ja suoraan kuvataiteilijoilta. Esillä on maalauksia, veistoksia, grafiikkaa, piirustuksia ja valokuvia, valikoituja teoksia 1500-luvulta nykypäivään.

Tutustu näyttelyyn

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta