Sarjakuvataiteilija Kari Korhonen ja maailma ankkojen silmin

Roope Ankka on aivan väärin ymmärretty hahmo, sanoo sarjakuvapiirtäjä Kari Korhonen. Hänen kynästään syntyy joka päivä ruutuja, jotka leviävät ympäri maailmaa Aku Ankan sivuilla. Hänen ja muiden Ankka-taiteilijoiden näkemykset kultakauden klassikkoteoksista ovat rantautuneet Ateneumiin – ja valloittaneet etenkin nuoren yleisön.

Kuka

Kari Korhonen, 44

Työ sarjakuvapiirtäjä ja -käsikirjoittaja
Koti Espoossa
Harrastukset keräily

Kari Korhosen elämäntyönä on kuvittaa ja kirjoittaa ankkojen maailmasta.

Huuko Simpura: Iltaa ja köyhyyttä kohti. Ankallisgalleria. Kuva: Ankallisgalleria

Huuko Simpura: Iltaa ja köyhyyttä kohti. Ankallisgalleria. Kuva: Ankallisgalleria

Mies, jonka kynästä on lähtenyt varovaisestikin arvioiden kymmeniä tuhansia Aku Ankka -lehden sarjakuvaruutuja, huokaa syvään. Kari Korhonen näkee nyt ensimmäistä kertaa kehystettävänä olevan Huuko Simpuran Iltaa ja köyhyyttä kohti -teoksen. Taulussa Roope Ankka ja ankanpoika taivaltavat herkistyneinä rahasäiliön laitaa. Luopumisen tuska on käsin kosketeltavaa! Tämä Daan Jippesin ja Ulrich Schröderin yhteistyönä syntynyt Ankka-teos on tietenkin tulkinta Hugo Simbergin rakastetusta maalauksesta Iltaa kohti (1913), jossa vanhus ja lapsi kulkevat iltahämyssä käsi kädessä.

”Ei Roope rahoja siksi kerää, että haluaisi olla yhä rikkaampi. Hän rakastaa rahoja esineinä, hän on keräilijä!” sanoo itsekin keräilijäksi tunnustautuva Korhonen ja tutkii hartaasti arvostamansa kollegan piirrosjälkeä.

Roope Ankan hahmoon tulee lisää ulottuvuuksia saman salin toisella laidalla, Akseli Kala-Kallelan Ankanpoika ja varis -teoksesta. Hämmästyttävästi Akseli Gallen-Kallelan Poika ja varis -maalausta (1884) muistuttavassa Daan Jippesin ja Ulrich Schröderin teoksessa pieni Roope tuijottaa hämmennyksen vallassa, miten Milla Magian korppi uhkaa viedä hänen onnenlanttinsa. Roope kuitenkin keksii vaihtaa lantin leivänmuruun.

Ankkalinnan hahmojen kanssa joka päivä elävä Kari Korhonen nimeää suosikeikseen juuri Roopen ja tietysti Aku Ankan, ikuisen epäonnistujan, joka lannistumatta jaksaa aina taapertaa eteenpäin.

”Nämä psykologisesti oivaltavat hahmot elävät rinnakkaistodellisuutta, joka hämmästyttävällä tavalla muistuttaa arkielämäämme”, Korhonen sanoo. Arkielämää, joka kuitenkin on lempeä ja turvallinen ja josta jää tarinan lopuksi aina hyvä mieli.

Klassikot inspiroivat

Akseli Kala-Kallela: Ankervon kirous. Ankallisgalleria. Kuva: Ankallisgalleria

Akseli Kala-Kallela: Ankervon kirous. Ankallisgalleria. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Ateneumin ankkatöistä kaksi on Kari Korhosen käsialaa: Taistelevat ankat, joka on saanut innoituksensa Ferdinand von Wrightin Taistelevista metsoista (1886), ja Ankervon kirous, jonka vieressä on Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous (1899). Onko tässä syy siihen, että mies kulkee käsi siteessä rasitusvamman vuoksi?

”No ei oikeastaan, sillä nämä työt ovat syntyneet jo aiemmin; Ankervon kirous oli Aku Ankan kannessa vuonna 2016. Taistelevat ankat puolestaan syntyi vuonna 2014.”

Entä tunsiko sarjakuvantekijä rimakauhua tarttuessaan arvostettuihin taideklassikoihin? Sitäkään piirtäjä ei tunnusta.

”Nämä taiteen klassikot ovat meille kaikille tuttuja tai ainakin tutun oloisia. Kuvat ovat jotenkin aina olleet läsnä omassakin tietoisuudessa, sillä maalauksista on mielikuvia alaluokilta lähtien, koulukirjojen valokuvista. Ne saattoi silloin ohittaa kummemmin miettimättä.  Nyt oli hyvä pysähtyä niiden äärelle”, Kari Korhonen sanoo.

Myös Ankkalinnan näkökulma klassikoihin syntyi luontevasti, Korhonen kertoo.

”Kaikkien Disney-tekijöiden ammattitauti on katsoa maailmaa Ankkojen silmin. Tapahtumissa ja tuttavissa näkee aina ankkalinnalaisten piirteitä, samoin muiden tekemissä kuvissa. Siksi Taistelevien metsojen roolijakoa ei paljon tarvinnut arvuutella. Samoin kävi varmasti muillekin tekijöille Ateneumin upeiden teosten kohdalla”, Korhonen pohtii.

Taistelevien ankkojen henkilöasetelma syntyi luonnostaan kuuluisan esikuvan pohjalta. Kari Korhonen vieraili Ateneumin kehystämössä.

Klassikot ja nykykulttuuri

Aku Ankka -lehti ilmestyi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1951, mutta Akun hahmo oli seikkaillut animaatioelokuvissa jo 1930-luvulta alkaen ja Suomessakin Ilta-Sanomien sunnuntainumerossa jo vuonna 1941. Ankka-faneja on Suomessa väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin missään muualla. Ei siis ihme, että Ankat pääsivät myös ”Ankallisgalleriaan” eli Ateneumin taidemuseoon. Idean näyttelystä esitti päätoimittaja Aki Hyyppä, mutta se kasvoi alkuperäistä itua paljon isommaksi.

”Ankallisgallerian myötä haluamme kertoa, että teoksemme elävät ja ne ovat käytettävissä. Teoksillamme on vahvat siteet nykykulttuuriin ”, museonjohtaja Susanna Pettersson kertoo.

”Näyttely on saanut lentävän lähdön. Ensimmäisen viikon aikana meillä kävi yli kahdeksan tuhatta kävijää. Suurin osa heistä on todella iloisia irtiotostamme. Toki jokunen paheksuvakin kommentti on kuultu. Sekin kuuluu asiaan”, Pettersson jatkaa.

Viisi kuuluisaa sarjakuvataiteilijaa, Kari Korhosen kollegat Don Rosa, Daan Jippes, Kati Kovács ja Ulrich Schröder, ovat tehneet omia versioitaan Ateneumin ikonisista maalauksista ja veistoksista. Rinnakkaisteokset on ripustettu Suomen taiteen tarina -näyttelyyn alkuperäisten teosten rinnalle. Ja osa teoksista on ripustettu epätavallisen alhaalle – kaikkein nuorimpia katsojia ajatellen.

Ankallisgalleria-näyttelyllä halutaan madaltaa museoon tulon kynnystä, ja erityisesti on ajateltu lapsia, nuoria ja – miehiä. Suomessa Aku Ankkaa lukevat tunnetusti myös aikuiset miehet.

Ja toden totta: Suomen taiteen tarinan saleissa vilahtelee epätavallisen paljon pientä väkeä. ”Mä löysin vielä yhden ankan” -huudahtelut kertovat, että kohdeyleisö on tavoitettu. Ankkatyöt on ripustettu ovelasti muiden teosten lomaan, joten niitä etsiessään tulee – vahingossa, jos ei muuten – kiertäneeksi ison osan näyttelystä.

Ateneumin sisäpihalla voi istahtaa Aku Ankan autoon.

Ankallistettu elämä

Kari Korhonen on piirtänyt ja käsikirjoittanut Aku Ankan sarjakuvia yli 20 vuotta.

”Olen ollut ankkojen fani koko elämäni”, Korhonen toteaa tyynesti.

Jo lukioiässä hän testaili taitojaan sarjakuvakerronnassa ja hakeutui koulun jälkeen töihin sarjakuvia myyvään Fennica Comics -liikkeeseen. Aku Ankan silloinen päätoimittaja Markku Kivekäs asioi siellä usein, ja nuori Korhonen pääsi hänen kanssaan puheisiin. Kivekäs pestasi Korhosen tekemään kokeeksi muutaman stripin, ja sillä tiellä Korhonen on yhä.

Kari Korhosen kädenjälki näkyy laajalti, sillä hänen piirtämiään tarinoita on julkaistu Kaukoitää myöten. Käsikirjoittaja tekee ensin tarinoista karkean synopsiksen. Jos toimitus hyväksyy sen, tehdään yksityiskohtainen käsikirjoitus, joka sisältää jo kunkin ruudun sisällön varsin tarkasti. Sitten piirtäjä pääsee työhön.

Ankervon kirous ja Aku Ankan setä – Kari Korhonen ikuistaa Ankallisgallerian ripustuksen.

Sivu päivässä, kaksi parhaassa

”Olen se pahamaineinen erakko”, Korhonen luonnehtii itseään. Freelancerina toimivan sarjakuvapiirtäjän työhuone sijaitsee samassa kerrostalossa kuin koti, yhtä kerrosta alempana, joten työmatkaa kertyy tasan 32 askelta. Se taittuu usein tohveleissa.

Hänen työhuoneensa on täpötäynnä kaikkea sarjakuviin liittyvää lähdemateriaalia. Pitkän ankkatyöuran aikana sitä on kertynyt ajoittaisista siivouspuuskista huolimatta. Toisaalta Korhosen kotona ei ole sitten mitään työhön liittyvää, ”ei yhden yhtä ankkamukia”.

Piirtäjän päivärytmi on tasainen: aamupäivällä 4–5 tuntia töitä, sitten päiväunet, ja toinen työrupeama illalla. Päivässä valmistuu yleensä yksi sivu valmiita piirroksia, hyvän työvireen päivänä jopa enemmän.

Korhonen piirtää ruudut lyijykynällä ja skannaa ne lähetettäväksi Barcelonaan, jossa apupiirtäjä vahvistaa lyijykynäviivat tussilla. Tämä skannaa piirrokset takaisin Korhoselle, ja korjailukierroksen jälkeen piirrokset lähtevät toimitukseen tekstitettäviksi.

Ankallisgallerian teokset kehystettiin Ateneumin kehystämössä – katso video.

Kuvan ja tekstin liitto

”Ei sille voi mitään, että alkaa nähdä ihmiset ja tapahtumat ankkojen silmin”, sanoo sarjakuvataiteilija Kari Korhonen.

Kari Korhonen on alallaan melko harvinainen yhdistelmä
piirtävää ja käsikirjoittavaa sarjakuvantekijää. Sellainen on myös legendaarinen sarjakuvataiteilija Don Rosa.

”Jos näkee tekstin kuvina, on vaikeaa erottaa niitä toisistaan”, sanoo Korhonen.

Hänelle tekstien ja kuvien tekeminen vaihtelevat fiiliksen mukaan. Hän kuvittaa kaikki omat käsikirjoituksensa sekä lisäksi muiden tekemiä tarinoita, ja käsikirjoittaa myös muille, jos aikaa riittää. Hän tekee tekstinsä englanniksi.

”Kunkin kielen kääntäjä on lopulta se, jolta parhaat vitsit tulevat! Ajankohtaisuus ja tarinoiden paikallistaminen tuovat lisäväriä, mutta pitkät tuotantoajat estävät käyttämästä aivan päiväkohtaista materiaalia. Mutta sitäkin onneksi on tapana hyödyntää, harkitusti. On sanottu, että on helpompi saada kuvansa suomalaiseen postimerkkiin kuin päästä nimiväännökseksi Aku Ankkaan!”

Pitkänä työpäivänä ”ankanräpylän alla” syntyy seuraavaksi muun muassa Suomi 100 -tarina Roopesta. Käsikirjoituksen Korhonen on jo tehnyt, ja pian hän pääsee piirtämään – kunhan ranteen rasitusvamma paranee.

Tutustu kaikkiin Ankallisgallerian teoksiin: Ankallisgallerian aarteita

Teksti: Leeni Peltonen
Kuvat Kari Korhosesta ja Aku Ankan autosta: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Sarjakuvataiteilija Kari Korhonen ja maailma ankkojen silmin

Roope Ankka on aivan väärin ymmärretty hahmo, sanoo sarjakuvapiirtäjä Kari Korhonen. Hänen kynästään syntyy joka päivä ruutuja, jotka leviävät ympäri maailmaa Aku Ankan sivuilla. Hänen ja muiden Ankka-taiteilijoiden näkemykset kultakauden klassikkoteoksista ovat rantautuneet Ateneumiin – ja valloittaneet etenkin nuoren yleisön.

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta