Jarmo Lindberg – remonttimies sotilaan vaatteissa

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg on vanhojen rakennusten ystävä. Sellaisessa on myös hänen työhuoneensa, jonka seiniä komistavat maalaukset hän nyt esittelee. Ilmavoimien kenraalista paljastuu visualisti, joka pysähtyy kaiken kiireen keskellä kuvaamaan auringonnousua, ja remonttinikkari, jolle sisustuslehdetkään eivät ole vieraita.

Kuka

Jarmo Lindberg,
syntynyt 1959 Oulussa

Työ: Puolustusvoimain komentaja elokuusta 2014
ilmavoimien komentaja 2008 – 2012
puolustusvoimien sotatalouspäällikkö 2012 – 2014
Turun yliopiston kunniatohtori 2015
Perhe: vaimo ja kolme tytärtä
Harrastukset: pyöräily ja remontointi

 

Punainen kolmitaso-Fokker on Saksan ilmavoimien komentajan lahjoittama. Sama lentokone, jolla Ressu lentää Tenavat-sarjakuvassa. Ressun ilmailuseikkailujen muisteleminen saa Lindbergin hyvälle tuulelle.

Punainen kolmitaso-Fokker on Saksan ilmavoimien komentajan lahjoittama. Sama lentokone, jolla Ressu lentää Tenavat-sarjakuvassa. Ressun ilmailuseikkailujen muisteleminen saa Lindbergin hyvälle tuulelle.

 

Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg on tuonut arvokkaita vieraitaan tutustumaan Ateneumiin ja suomalaiseen kulttuurihistoriaan.

Kun huoneen ovi täsmälleen sovittuna aikana avautuu, sisältä katsoo kohti kaksi ryhdikästä sotilasta. Toinen, marsalkka Mannerheim katselee huoneen takaseinältä Erkki Tilviksen vuonna 1957 maalaamassa muotokuvassa. Toinen on talon isäntä, puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg, joka seisoo keskellä huonetta ja toivottaa vieraat lämpimästi tervetulleiksi.

Hän on Ateneumin Kuukauden vieras, joka esittelee tällä kertaa poikkeuksellisesti omassa työhuoneessaan sijaitsevia taideteoksia. Teoksiin kuuluu sekä Ateneumista talletettua taidetta että puolustusvoimien lahjaksi saamia teoksia. Helsingin Kasarmitorin laidalla sijaitsevassa pääesikunnassa on ennen kaikkea puolustusvoimiin ja sen merkkihenkilöihin liittyviä maalauksia, mutta myös muuta suomalaista taidetta. Talo itsessään on upeaa rakennustaiteen historiaa.

Suomalaisuus ja syysaamut

Mikään maalaus tai esine ei ole Lindbergin huoneessa sattumalta. Jokaisella on tarina, joka liittyy kansalliseen kulttuurihistoriaan. Myös jokaisen paikka on tarkkaan harkittu. Huoneen isännälle visuaalinen harmonia on tärkeää, eikä yksikään värisävy riitele toisen kanssa.

Kaiken sotilaallisen kurinalaisuuden keskelle Lindberg on onnistunut luomaan itsensä näköisen ympäristön. Hänen tarkka värisilmänsä ja usein pilkahtava huumorintajunsa näkyvät myös huoneessa.

Werner Holmbergin (1830–1860) vuonna 1858 maalaama romanttinen maisema Syysaamu Hakadalissa. Maalaus kuuluu Kansallisgallerian taidemuseon kokoelmaan ja se on talletettu puolustusvoimain komentajan huoneeseen.

Werner Holmberg: Syysaamu Hakadalissa, 1858. Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

Werner Holmbergin Syysaamu Hakadalissa (1858) edustaa ns. düsseldorfilaista tyyliä. Maalaus kuuluu Kansallisgallerian/Ateneumin taidemuseon Antellin kokoelmaan ja on talletettu puolustusvoimien komentajan huoneeseen. Kuva: Kansallisgalleria / Yehia Eweis

”Vaikka maalaus kuvaa ilmeisesti norjalaista maalaismaisemaa, sillä on minulle henkilökohtainen merkitys omien luontoharrastusteni kautta. Tällaista syysaamun sumuisuutta saa kokea usein myös Helsingin rannoilla”, sanoo komentaja Lindberg, joka tunnetaan ahkerana työmatkapyöräilijänä.

Holmbergin vieressä on Mikko Carlstedtin vuonna 1925 maalaama Hämäläisiä aittoja. Lindberg pitää sen karheudesta ja pelkistetystä tyylistä, jotka muistuttavat maalaisjuuristamme. Maalauksen on lahjoittanut puolustusvoimille Helsingin Sotilaskotiyhdistys, kuten myös huoneen paraatipaikalla sijaitsevan Pekka Halosen talvimaiseman Maaliskuun aurinkoa (1914).

Halosen maalauksen edustalla olevaan sohvaryhmään istutetaan usein tärkeitä vieraita, kuten korkea-arvoisia ulkomaisia sotilashenkilöitä. ”Halosen ja muiden kultakauden taiteilijoiden työt toimivat hyvänä keskustelunherättäjinä kansallisen heräämisen ja Suomen itsenäistymisen teemoista”, Lindberg toteaa.

Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen lahjoittama Pekka Halosen maalaus Maaliskuun aurinkoa (1914) kuuluu pääesikunnan arvokkaimpiin teoksiin.

Helsingin Sotilaskotiyhdistyksen lahjoittama Pekka Halosen maalaus Maaliskuun aurinkoa (1914) kuuluu pääesikunnan arvokkaimpiin teoksiin.

Kenraali poikineen

Sotilasasu on tässä talossa sääntö, kaikki muu poikkeusta. Myös seiniltä katselee koko joukko univormupukuisia henkilöitä, jotka liittyvät puolustusvoimien historiaan. On akvarelleja ja öljymaalauksia, jopa yksi värivalokuva: kenraali Jaakko Valtanen halusi lama-aikana säästää, eikä siksi suostunut maalauttamaan itsestään muotokuvaa.

Yhdellä seinällä ovat maalaukset sota-aikojen komentajista Mannerheimista, Erik Heinrichsista ja Aarne Sihvosta, toisaalla taas kaikista Lindbergiä edeltäneistä muista komentajista. Vaikka valtaosa maalauksista noudattaa perinteistä kaavaa, jossa päähenkilö on juhlaunivormussa yksivärisellä taustalla, on muotokuvissa myös persoonallista vaihtelua.

Aikaisempien komentajien kuvat koristavat pääesikunnan käytäviä. Gustaf Hägglundin muotokuva poikkeaa perinteisestä tyylistä.

Aikaisempien komentajien kuvat koristavat pääesikunnan käytäviä. Gustaf Hägglundin muotokuva poikkeaa perinteisestä tyylistä.

Kuvataiteilija Olga Malytcheva maalasi Ari Puheloisen maastopuvussa ja baretissa, Alexandre Bakharev puolestaan ikuisti Gustaf Hägglundin ystävien ja kollegojen ympäröimänä.

Koko Kasarmitorin laidalla seisova Pääesikunnan talo henkii puolustusvoimien historiaa. Se rakennettiin jo alun perin kasarmiksi: Carl Ludvig Engelin piirtämä rakennus valmistui 1822.

”Tarina kertoo, että tarkastusmatkalla ollut tsaarin ministerivaltiosihteeri, kreivi Rehbinder olisi nauttinut aterian runsaine lisukkeineen, eikä sen vuoksi jaksanut kävellä Hietalahteen, jonne kasarmi alun perin oli suunniteltu. Kaartinkaupunki eli silloin Uudenmaan esikaupungiksi kutsuttu alue oli lähempänä, ja niin talo päätettiin rakentaa tähän. Sittemmin myös kadunnimet on valittu sotilasmaailmasta”, Jarmo Lindberg kertoo.

Kaartin pataljoona piti majaa kasarmilla 1900-luvun alkuun saakka. Silloin, venäläistämistoimien seurauksena, suomalainen sotaväki lakkautettiin ja venäläinen tuli tilalle. Vuonna 1918 talon otti haltuunsa Valkoinen kaarti.

Rakennukset kärsivät suuria vaurioita jatkosodan pommituksissa helmikuussa 1944. Seurasi kymmenen vuoden kiista raunioiden kohtalosta: restauroidaanko ne, ja miten se tehdään. Lopulta suojelulinja voitti – vanhojen kasarmien fasadi restauroitiin entiselleen, ja sen sisään rakennettiin kokonaan uudet rakennukset.

Hiljattain remontoitu pääesikunnan rakennus Kasarmitorin laidalla on vuodelta 1822.

Hiljattain remontoitu pääesikunnan rakennus Kasarmitorin laidalla on vuodelta 1822.

”Onneksi kaikki säästettävissä oleva suojeltiin. Toisella puolella toria (Viljo Revellin ja Heikki Castrenin 1960-luvulla suunnittelemat virastotalot) näyttää aika toisenlaiselta. Olen romantikko ja kaunosielu ainakin mitä tulee vanhoihin taloihin, ja siksikin on suuri ilo saada tehdä töitä kauniisti entisöidyssä rakennuksessa”, Lindberg sanoo.

Tuorein remontti valmistui vuosi sitten. Sekä puolustusministeriön talo että pääesikunta ovat yksityiskohtia myöten upeassa, entistetyssä asussaan.

Pala hirsiseinää

Vanhat talot ovat yksi Jarmo Lindbergin intohimoista. Ympäri maailmaa virkatehtävissä matkustaessaan hän kiinnittää huomiota historiallisten rakennusten tarinoihin ja kunnostuksen yksityiskohtiin. Eikä harrastus rajoitu vain työmatkoihin.

”Katsopas tätä, tässä on viimeksi remontoimani huone. Sen keltainen ja sininen seinä antoivat huoneelle nimeksi Svenska rummet”, Lindberg kertoo ladatessaan kuvan puhelimensa näytölle.

Hänen vapaa-ajan harrastuksensa on satavuotiaan hirsitalon remontointi saaressa, jossa hän perheineen viettää kesälomansa.

”Itse teen ja itse maksan. Ja kun itse tekee, oppii paljon. Kun remonttia suunniteltiin, kutsuin jo entuudestaan tuntemani sisustussuunnittelijan mukaan. Levitimme sisustuslehdet lattialle ja konttasimme niiden keskellä, suunnittelimme värimaailman ihan millintarkasti jokaiseen kohtaan”, Lindberg kertoo.

Vanhassa talossa on vain yksi taulu: pala hirsiseinää kaikkine eri aikakausien värikerroksineen, rajattuna Lindbergin tekemillä valkoisilla kehyksillä.

Pientä epäjärjestystä

Kuvassa on sumuinen aamumaisema: Helsingin edustalla sijaitseva Klippanin saari, joka kuvastuu tummaan veteen. Toisessa kuvassa Nato-kenraali. Kolmannessa Itämerellä harjoittelevia sotalaivoja. Neljännessä punaisia pelargonioita. Kaikki nämä löytyvät Jarmo Lindbergin Twitter-tililtä.

Jarmo Lindberg on ahkera twiittaaja. Charles Lindbergin nimellä (legendaarisen Atlantin yli yksin lentäneen esikuvan mukaan) Twitterissä esiintyvällä puolustusvoimain komentajalla on yli 17 000 seuraajaa. Hän julkaisee nimenomaan valokuvia: näkökulma on visuaalisesti ajattelevan ihmisen.

”Valokuvausharrastus on minun tapani tehdä kuvia. Huomaan usein miettiväni, miten tuonkin näkymän rajaisin, jos kameraa, tai nykyään kännykkää, ei ole käsillä”, Lindberg sanoo.

Tapa alkoi jo lapsuudessa. Lindbergin isä oli innokas valokuvaaja, joka osallistui jatkuvasti kansainvälisiin valokuvauskilpailuihin. Isä osti pojalleen ensimmäisen kameran, ammattikuvaajien suosiman legendaarisen Leican.

”Vahvat lapsuudenmuistot liittyvät isään ja pimiöön. Hän opetti minulle kuvan dynamiikkaa ja asettelua ja neuvoi, miten mustavalkokuvaan saadaan kontrasteja. Se on jäänyt päälle.”

Lindbergin työmatka taittuu ympäri vuoden polkemalla. Pyöräilyyn liittyy myös harvinaisia vapauden hetkiä.

”Kun näen hienon auringonnousun tai muun kiinnostavan näkymän, pysähdyn usein kuvaamaan sitä. Viis kellosta. On tärkeämpää aistia hetki kuin olla 30 sekuntia aikaisemmin pääesikunnassa suihkussa”, sanoo mies, jonka kalenterissa jokainen päivä on minuutintarkasti määrätty.

Niin tarkasti, että omaakin väkeä täytyy pyytää ”olemaan vähän armollisia” ja jättämään päiviin muutamia vapaita minuutteja vaikkapa sähköpostin lukemista varten.

”Jos en erikseen kiellä, kaikki hereilläoloaikani on kalenteroitu. Siksi esimerkiksi ulkomaanmatkoilla ei ole mitään mahdollisuutta vierailla vaikkapa museoissa. Matkoihin mahtuu äärimmäisen vähän muuta kuin ikkunattomia neuvotteluhuoneita, paitsi että joskus neuvottelut onneksi pidetään hienoissa, vanhoissa rakennuksissa.”

Komentaja onkin oppinut suojelemaan vapauttaan.

”Koska kaikki aika on niin kontrolloitua, en halua vapaa-aikana odotella lentokentillä ja tuijottaa kelloa. Jos mahdollista, haluan silloin ympärilleni vapaata, avaraa tilaa, luontoa ja happea. Ja myös pientä epäjärjestystä.”

Kaapillinen historiaa

Kierros pääesikunnan käytävillä päättyy palatessamme takaisin Lindbergin työhuoneeseen. Sitä hallitsee kaappi, jolla on aivan erityinen tarina ja asema puolustusvoimien historiassa.

Ramsayn upea kaappi on pala suomalaista sotaväen historiaa. Pohjois-Afganistanin heimopäälliköiden juhla-asun Lindberg sai tarkastaessaan suomalaisia joukkoja Mazar-i-Sharifissa.

Ramsayn upea kaappi on pala suomalaista sotaväen historiaa. Pohjois-Afganistanin heimopäälliköiden juhla-asun Lindberg sai tarkastaessaan suomalaisia joukkoja Mazar-i-Sharifissa.

Niin sanottu Ramsayn kaappi on jugendtyylinen, koristeellinen kirjoitustasollinen lipasto. Sen historia juontaa vuoteen 1901, jolloin venäläiset määräsivät Suomen sotaväen lakkautettavaksi. Suomalaisten joukkojen päällystö, alipäällystö ja virkamiehet lahjoittivat upean kaapin komentajalleen Georg Ramsaylle tämän erotessa virastaan.

Kaappi on koristeltu puuleikkauksin, joiden aiheina on käytetty Ramsayn vaakunaa ja joukko-osastojen symboleita. Kaappi itsessään on arvokas, mutta toinen suuri aarre kätkeytyy sen kirjoitustasolla olevalle, esiin vedettävälle telineelle.

Kuin ihmeen kaupalla arvokas valokuva-albumi on säilynyt tuhoutumatta mm. pommituksissa.

Kuin ihmeen kaupalla arvokas valokuva-albumi on säilynyt tuhoutumatta mm. pommituksissa.

”Nyt pitää olla varovainen. Avaan tämän vasta toista kertaa elämässäni”, Lindberg sanoo ja raottaa varovasti valtavaa nahkakantista valokuva-albumia.

Rapisevien silkkipapereiden suojassa, paksulle kartongille liimattuina on äärimmäisen taidokkaita vedoksia valokuvista, joissa on dokumentoitu vanhan sotaväen elämää: joukko-osastoja, merkkihenkilöitä, kasarmin tiloja, arkista toimintaa ja juhlahetkien tunnelmaa. Rysslands Finska Skarpsskyttebataljon eli tarkkampujapataljoona seisoo kuvassa kiväärit ojossa vähän ennen kuin tsaari Nikolai II antoi koko sotaväen lakkauttamiskäskyn.

Vuosia Sotamuseossa sijainnut kaappi on nyt sijoitettu pääesikunnan arvokkaimpaan huoneeseen. Ja mikä olisikaan sopivampi paikka kuin huone, jonka isännälle sekä valokuvat että upeasti entisöity kulttuurihistoria ovat sydämen asioita.

Teksti: Leeni Peltonen
Kuvat: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Sarjakuvataiteilija Kari Korhonen ja maailma ankkojen silmin

Roope Ankka on aivan väärin ymmärretty hahmo, sanoo sarjakuvapiirtäjä Kari Korhonen. Hänen kynästään syntyy joka päivä ruutuja, jotka leviävät ympäri maailmaa Aku Ankan sivuilla. Hänen ja muiden Ankka-taiteilijoiden näkemykset kultakauden klassikkoteoksista ovat rantautuneet Ateneumiin – ja valloittaneet etenkin nuoren yleisön.

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta