Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström: Eläinten puolella

Kuukauden vieras Sanna Hellström

Eläinrakkaassa ihmisessä von Wrightin veljesten näyttely voi herättää sekä ihastuksen että ihmetyksen väreitä. Tieteellisen tarkasti kuvatut, äärettömän kauniit siipisulat kuuluvat linnulle, joka roikkuu saaliina seinällä haulikon vieressä. ”Näillä metodeilla ei maalattaisi enää”, toteaa Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström, jonka työnä on pelastaa eläinlajeja. Mutta mitä opittavaa hänenlaisellaan eläinten tuntijalla voi olla Ateneumin näyttelystä?

Kuka

Sanna Hellström, 45

Työ: Korkeasaaren johtaja, ennen sitä Eviran neuvotteleva virkamies ja vihreiden edustaja mm. Helsingin kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa
Koti: kerrostalo Helsingin Arabianrannassa
Perhe: kaksi poikaa, kolme koiraa ja kissa
Harrastukset: sirkus, baletti ja telinevoimistelu

Kolme taidesuosikkia

  • Franz Marcin Yellow Cow (1911) Ateneumin Guggenheim-näyttelyssä 1995
  • Ann Sundholmin Keidas (2006), leijonaveistos Arabianrannassa
  • Jasmin Anoschkinin veistokset Helsingin kaupungintalon aulassa

 

Kuva: Keskustelu eläinten ja ihmisten suhteesta on välttämätöntä. Sanna Hellström työskentelee Korkeasaaressa, jonka missio on turvata lajien säilyminen.

”Nämä eivät ole minun juttuni”, Sanna Hellström sanoo ja ohittaa nopeasti täytetyt linnut. Ei eläinlääkäri toki hätkähdä kuolleita eläimiä. Onhan hän opintojensa aikana leikellyt ja tutkinut satoja eläinten ruumiita ja muun muassa koonnut koiran luurankoja harjoitustyönään. ”Osasin silloin helposti erottaa selkänikamasta, mille eläinlajille se kuuluu, nyt se ei enää välttämättä onnistuisi”, Sanna Hellström sanoo.

Mutta täytetty teeri ei silti viehätä häntä niin kuin vaikkapa värikkäät kalaetsaukset sateenkaaren värisine suomuineen. ”Että tällaisia kaloja löytyy näiltä pohjoisilta vesiltä, ja miten taitavasti ne on kuvattu!” Sanna Hellström ihmettelee piikkisimpun äärellä. Kalat kuuluvat Skandinaviens Fiskar -teoksen (1836–1867) litografioihin.

Wilhelm von Wright: Merikokki, koiras, 1836–1857. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Wilhelm von Wright: Merikokki, koiras, 1836–1857. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Ateneumin kolmannen kerroksen täyttävä näyttely Veljekset von Wright sisältää yli 300 teosta: öljyvärimaalauksia, grafiikkaa, vesiväripiirroksia ja luonnoksia. Niiden keskeisenä aiheena ovat pohjoismaiset lajit, erityisesti linnut ja kalat, mutta myös nisäkkäät. Myös maisemat ovat tärkeitä, mutta ihmiset jäävät statistin osaan näissä 1800-luvun teoksissa.

Luonto on kolmen veljeksen töistä koostuvan näyttelyn pääosassa, mikä tekee siitä kiinnostavalla tavalla ajankohtaisen nykykatsojalle. Sillä luonnon ja sen monimuotoisuuden säilyminen on akuutti puheenaihe – tai ainakin sen pitäisi olla.

Töissä Nooan arkissa

”Karhut menivät tänään talviunille.” Sanna Hellströmin työpäivän tapahtumat sisältävät myös tällaisia kuulumisia, vaikka suurin osa kalenterimerkinnöistä on toki kokouksia ja johtamiseen kuuluvia töitä siinä missä muidenkin organisaatioiden ylimmillä paikoilla.

Tunnemme Korkeasaaren erityisesti eläintarhana, mutta se on paljon muutakin.

”Eläintarha on toki auki yleisölle ja erityisesti lapsiperheiden käyntikohde, mutta tärkein tehtävämme on lajien suojeleminen. Lajit ovat eläintarhassa, jotta ne pelastuisivat. Pidämme huolta tarhaeläimistä ja hoidamme loukkaantuneita villieläimiä”, Sanna Hellström sanoo ja kutsuu Korkeasaarta omanlaisekseen Nooan arkiksi.

Uhanalaisten eläinten ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen on Korkeasaaren missio. Villieläinsairaalaan tuodaan vuosittain noin tuhat loukkaantunutta tai orpoa eläintä.

Korkeasaaressa otetaan vakavasti ympäristö- ja luontokasvatustehtävä, ja yhteistyötä tehdään jatkuvasti päiväkotien, koulujen ja nuorisotoimen kanssa. Lasten luontokoulupäivät ja koululaisten omatoimireitit ovat erittäin suosittuja. Toisaalta yhteistyötä tehdään yliopistojen ja maailmanlaajuisten suojeluhankkeiden kanssa.

Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

”En tunnista kaikkia lintulajeja, vaikka niin voisi joku luulla”, Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström sanoo.

Villieläimet ovat vaarassa

Sanna Hellströmin mielestä on tärkeää keskustella ihmisen ja luonnon suhteesta ja pohtia vastauksia myös vaikeisiin kysymyksiin.

”On ihan oikeutettua kysyä, tarvitaanko eläintarhoja. Tai pohtia, millaisissa oloissa eläimet niissä elävät”, Sanna Hellström sanoo.

Hänen huolensa luonnon monimuotoisuuden säilymisestä on globaali ongelma, joka ei johdu vain kaukana väijyvistä, pahoista salametsästäjistä.

”Länsimainen elämäntapa vie tilaa eläimiltä. Kaikki villieläimet ovat vaarassa, sillä ihmisten ja kotieläinten biomassa on niin valtavan suuri. On käynnissä sukupuuttoaalto”, Sanna Hellström sanoo.

Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

1800-luvulla lajien tunnistaminen ja kuvaaminen oli tärkeää. Nyt pohdimme samojen lajien uhanalaisuutta. Sanna Hellström ja Wilhelm & Ferdinand von Wrightin Merietanoita (ajoittamaton).

Metsästäjä–tiedemies–taiteilija

Wrightin veljesten ajasta on kulunut vain reilut 150 vuotta, mutta suhteemme luontoon on radikaalisti toisenlainen kuin heidän aikanaan. 1800-luvulla tiede ja taide vasta kartoittivat lajien kirjoa, jonka kaventumista nyt murehdimme.

Veljekset tutkivat lintujen ominaisuuksia ja levinneisyyttä ja kuvittivat lajeja esitteleviä tieteellisiä teoksia. Näyttelyssä on esillä myös tarkkoja tutkielmia eläinten anatomiasta. Koska valokuvaus ei ollut vielä menetelmänä levinnyt, piirtäminen ja maalaaminen olivat ainoa tapa dokumentoida luontoa visuaalisesti.

Veljekset omistivat elämänsä luonnon tutkimiselle ”hellällä hartaudella”, kuten heidän työtään on luonnehdittu. Tuohon aikaan lintujen tutkiminen edellytti usein niiden ampumista, ja veljekset olivatkin taitavia metsästäjiä.

”Nyt tuskin missään esitellään lintuja tällä tavoin saaliina, naulassa roikkumassa. Ellei sitten metsästysalan lehdissä”, Sanna Hellström pohtii.

Hänen mielestään on kiinnostavaa nähdä von Wrightien elämäntyö sekä tieteen että taiteen alueilla ja pohtia, missä raja milloinkin kulkee. Amanuenssi Anne-Maria Pennosen kuratoimassa näyttelyssä esillä ovat laajasti molemmat puolet. Näyttelyyn liittyvässä upeassa kirjassa Veljekset von Wright – Taide, tiede ja elämä nousevat vahvasti esiin myös Magnuksen, Wilhelmin ja Ferdinandin elämäntarinat, joiden elävöittämisessä auttaa tallessa oleva päiväkirja- ja kirjeaineisto.

Ferdinand von Wright: Vanha merikotka, 1871. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Granberg. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Ferdinand von Wright: Vanha merikotka, 1871. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Granberg. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Linnun katse

Mitä eläinten maailmassa joka päivä töitä tekevälle Sanna Hellströmille jää mieleen von Wrightien näyttelystä?

Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Sanna Kanniston työt puhuttelevat Sanna Hellströmiä. Kuvassa teos Bombycilla garrulus (Tilhi), 2017.

”Heidän ällistyttävä taitavuutensa ja monipuolisuutensa. Lajien kirjo. Moni varmasti kuvittelee, että Korkeasaaren johtaja tunnistaa linnun kuin linnun – mutta niin ei tosiaankaan ole. Nisäkkäät hallitsen paremmin, mutta lintujen ja kalojen lajientunnistus ei kuulunut opintoihin! Hallitsen paremmin linnun anatomian kuin huuhkajan pyrstösulkien värityksen”, Sanna Hellström sanoo.

Siksi näyttely on hänelle suorastaan kasvatuksellinen, ja luontorakkaus yhdistää hänet näihin kolmeen erikoiseen veljekseen parinsadan vuoden päähän.

Taiteena häntä puhuttelee kuitenkin enemmän nykytaide, ja hän onkin hyvin iloinen siitä, että von Wrightien rinnalle on kutsuttu myös kaksi nykytaiteilijaa, Sanna Kannisto ja Jussi Heikkilä.

Sanna Kannisto (s. 1974) on kuvannut eläin-, kasvi- ja maisema-aiheita parinkymmenen vuoden ajan. Kuvausmenetelmä on hänen itsensä kehittämä: linnut tuodaan kenttästudioon, ja lopullisessa teoksessa ne esitetään valkoista taustaa vasten tarkkaan harkituissa asetelmissa. Kanniston kuvaustavassa on myös luonnontieteilijän tutkivaa otetta ja systemaattisuutta, luonnon haltuunottoa.

”Linnun kanssa oleminen on aivan erityistä. Siitä liikuttuu. Linnun katseessa on jotain arvoituksellista. Minä katson lintua ja se minua. Hetkellisesti meillä on jokin yhteinen ajatus. Se on eräänlaista ristikkäistä tarkkailua”, Kannisto on kuvaillut.

Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström. Kuva: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen


Jussi Heikkilän Havaintoja – löytöjä -teoksen materiaalina on käytetty lintujen tunnistusrenkaita. Sanna Hellström on huolissaan sukupuutosta, joka uhkaa myös meitä lähellä eläviä villieläinlajeja.

Jussi Heikkilä (s. 1952) tunnetaan käsitteellisistä veistoksistaan ja installaatioistaan. Von Wrightien parina on kaksi hänen teostaan, jotka molemmat liittyvät rakkaaseen lintubongausharrastukseen. Heikkilä on huolissaan maapallon tilasta ja ekotasapainosta, mikä näkyy hänen töistään.

Sanna Hellström jakaa huolen.

”Meidän pitäisi koettaa pärjäillä luonnon kanssa, myös vaikkapa monia ärsyttävien valkoposkihanhien, joita minunkin kotikulmillani on paljon. Emme me vain voi koko ajan siirtää luontoa tieltämme syrjään ja tappaa kaikkea sellaista, mikä meitä häiritsee.”

Teksti: Leeni Peltonen
Kuvat Sanna Hellströmistä: Kansallisgalleria / Jenni Nurminen

Korkeasaaren eläintarha on Veljekset von Wright -näyttelyn kumppani.
Lue lisää

Kuukauden vieras Sanna Hellström

Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström: Eläinten puolella

Eläinrakkaassa ihmisessä von Wrightin veljesten näyttely voi herättää sekä ihastuksen että ihmetyksen väreitä. Tieteellisen tarkasti kuvatut, äärettömän kauniit siipisulat kuuluvat linnulle, joka roikkuu saaliina seinällä haulikon vieressä. ”Näillä metodeilla ei maalattaisi enää”, toteaa Korkeasaaren johtaja Sanna Hellström, jonka työnä on pelastaa eläinlajeja. Mutta mitä opittavaa hänenlaisellaan eläinten tuntijalla voi olla Ateneumin näyttelystä?

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta