Klassikot kiertueella 2017

Helene Schjerfbeck: Toipilas, 1888

Helene Schjerfbeck: Toipilas, 1888. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

TUKKA SEKAISIN?

Toipilaan vastaanotto Suomessa oli hieman ristiriitainen. Maalaus toisaalta miellytti ja sen teknistä suoritusta kiitettiin, mutta pörrötukkainen lapsi oli monien arvostelijoiden mukaan kuvattu liiankin realistisesti.

Maalausta pidettiin erittäin modernina. Suomen Taideyhdistys päätti ostaa teoksen 800 markan hintaan jo sen valmistumisvuonna 1888, jolloin se myös asetettiin esille vasta avattuun Ateneum-rakennukseen.

PIENI KOULULAINEN

Schjerfbeck maalasi Toipilas-teoksen eloisin siveltimenvedoin todennäköisesti Adrian Stokesin työhuoneessa. Mallina oli vilkas noin kuusivuotias tyttö, jolle tuskastunut opettaja antoi mielellään vapaata taiteilijoiden mallina oloa varten.

ELÄMÄ VOITTAA

Sairas lapsi oli ajan taiteessa usein toistuva aihe. Helene Schjerfbeckin teos kertoo ennen muuta sairaudesta toipumisesta ja elämänvoimien palautumisesta. Kun sairauden tai pitkän talven jälkeen tuntee iloa siitä, että pahin on ohi, alkaa uskoa paranemiseen, kesän tuloon – ja tulevaisuuteen.

Helene Schjerfbeckin varmat ja lennokkaat siveltimenvedot ovat tallentaneet mestarillisesti varhaiskevään hetken. Ollaan tässä ja nyt. Valkoiseen lakanaan kääritty lapsi pite­lee käsissään hentoa oksaa.

Mitä suomen taiteen rakastetuimpiin kuuluva teos kertoo meille – ja sinulle?

Čájáhusa deavsttat davvisámegillii (PDF 458kt)

Helene Schjerfbeck, 1881–1882. Kuva: Charles Riis & Co. Museoviraston kuvakokoelmat

Helene Schjerfbeck, 1881–1882. Kuva: Charles Riis & Co. Museoviraston kuvakokoelmat

HELENE SCHJERFBECK 1862–1946

Helene Schjerfbeckin taiteilijanura oli poikkeuksellisen pitkä ja tuottelias. Hän aloitti taideopinnot 11-vuotiaana ja ehti 83-vuotiaana päättyneen elämänsä aikana maalata yli tuhat teosta. Taiteilijantie ulottui 1870-luvun historiamaalauksista aina 1940-luvun modernistisiin virtauksiin.

Helene Schjerfbeck: Kaksi naisprofiilia (etualalla Marianne Preindlsberger), 1881. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Wuorio. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Helene Schjerfbeck: Kaksi naisprofiilia (etualalla Marianne Preindlsberger), 1881. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Wuorio. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

TAITEILIJAYSTÄVYYS

1800-luvun lopulla Pariisissa työskennelleet taiteilijat matkustivat kesäisin pois helteisestä suurkaupungista. Heinäkuussa 1887 25-vuotias Helene Schjerfbeck lähti Pariisista Englantiin, Cornwalliin. Taiteilijapariskunta Adrian Stokes ja Marianne Preindlsberger oli kutsunut hänet Atlantin rannalla sijaitsevaan St. Ivesin kaupunkiin, jonne oli syntynyt vireä taiteilijayhdyskunta. Schjerfbeck jäi seudulle koko talveksi.

Helene Schjerfbeck: St. Ives, ajoittamaton. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Walli. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

Helene Schjerfbeck: St. Ives, ajoittamaton. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Walli. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

ST. IVESIN VALO

Cornwall ja St. Ivesin kaupunki olivat Schjerfbeckille elämys. Siellä oli ”tuhansia asioita maalattavaksi”. Schjerfbeck kertoi kirjeissään sinisestä merestä, Atlantin pehmeästä valosta, paahteisesta ruohosta ja upeista auringonlaskuista. St. Ivesin erityisestä valosta ovat puhuneet muutkin taiteilijat, muun muassa kirjailija Virginia Woolf. Tuo valo loi atmosfäärin teokseen, jota Helene Schjerfbeck alkoi maalata kevättalvella 1888.

Helene Schjerfbeck: Toipilas (litografia), 1938–1939. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

Helene Schjerfbeck: Toipilas (litografia), 1938–1939. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kok. Antell. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen

UUDET TULKINNAT

Helene Schjerfbeck palasi Toipilas-aiheeseen vielä uudestaan paljon myöhemmin. Malleja oli vaikea saada, ja Schjerfbeckin manageri suositteli ratkaisuksi aikaisempien aiheiden käyttöä – ja uutta tekniikkaa. Schjerfbeck opetteli litografian 75-vuotiaana. Hän teki tekniikalla uusia tulkintoja myös Toipilaasta – puoli vuosisataa maalauksen valmistumisen jälkeen.

ENSI VIHERRYS PARIISISSA

Kun teos asetettiin näytteille kevään 1888 Pariisin Salonkiin, sen nimenä oli Première verdure, Ensi viherrys. Maalaus sai Ranskassa kiitosta. Seuraavana vuonna teos oli esillä Pariisin maailmannäyttelyssä, jossa se palkittiin pronssimitalilla.

Suomen taiteen tarina – klassikot uudessa valossa

Helene Schjerfbeck – Toipilas
Lyhytelokuva (5’50”)

Vinkkejä kouluille ja ryhmille

  • Toipilaan teoskuva on kenen tahansa käytettävissä vapaasti Creative Commons -lisenssillä CC0. Kuva on saatavilla myös suuressa tiedostokoossa ja sen voi ladata käyttöön Kansallisgallerian Flickr-tililtä.

Toipilaan viittomakieliset teosesittelyt

Museokauppa: Toipilas-palapeli

Klassikot kiertueella 2017 -tuotteet

Kansallisgallerian verkkokaupasta löydät valikoiman Toipilas ja Kaski -tuotteita.
Siirry Kansallisgallerian verkkokauppaan

Reissuvihko

Eero Järnefeltin Kaski Jyväskylässä
Kaskea monelta kantilta

Jyväskylän taidemuseo

Eero Järnefeltin Kaski / Raatajat rahanalaiset (1893) on esillä Jyväskylän taidemuseo Holvissa 31.10.–10.12.2017. Museossa on lisäksi meneillään suuri videonäyttely Oi maamme!, jossa Ylen vanhoista arkistomateriaaleista on leikkaa ja liimaa -tekniikalla muodostettu tämän päivän videotaidetta. Näyttelyt toimivat keskenään hyvin ja kantavaksi teemaksi nousee työnteko. Lue, miten teosta käsitellään Jyväskylässä koululaisryhmien kanssa!

Lue lisää
Taidetestaajat loihtivat Kaskesta leffajulisteita Joensuussa

Joensuun taidemuseo Onni

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) saapui kiertueellaan Joensuun taidemuseo Onniin 19. syyskuuta. Teosvierailu osui poikkeuksellisen hyvään koloon, sillä sitä ehti ihastella myös osa kasiluokkalaisista Taidetestaajista!

Lue lisää
Toipilaan yksityiskohdat kiinnittivät huomion Raumalla

Rauman taidemuseo

”Yhden teoksen näyttelystä tuli hitti”, kirjoitti sanomalehti Satakunnan Kansa 21. syyskuuta 2017. Rauman taidemuseossa Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) oli esillä vajaat kolme viikkoa Eino Valtosen kokoelmaan kuuluvien aikalaistensa, muun muassa Elin Danielson-Gambogin, Albert Edelfeltin ja Pekka Halosen teosten kanssa.

Lue lisää

Instagram

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta