Klassikot kiertueella 2017

Eero Järnefelt: Kaski, 1893

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (Kaski), 1893. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

RAATAJAT RAHANALAISET

Maalaus tunnetaan myös nimellä Raatajat rahanalaiset, joka on lainaus Kalevalasta: ”Tuop’ on piika pikkarainen, raataja rahanalainen”.

PIIAN SÄDEKEHÄ

Maalauksen tytön pään ympärillä on kirkas vaalea alue, kuin pyhimyksen sädekehä. Tytön katse kerää kaiken huomion.

NOKISET KASVOT

Järnefelt lisäsi myöhemmin tytön kasvoille nokea ja muutti hiukset hapsottavammiksi.

RANNAN-PUURULAN ISÄNTÄ

1890-luvulla Järnefelt vietti useita kesiä Lapinlahdella, Väisälänmäellä Rannan-Puurulan talossa. Kaski aiheena oli kiinnostanut Järnefeltiä usean vuoden ajan. Malleina olivat paikalliset talonpojat. Vasemmalla olevan miehen mallina oli Rannan-Puurulan talon isäntä Jussi Puurunen.

Maa on polttavan kuuma. Savu kirvelee silmiä, noki tarttuu ihoon, on nälkä. Eero Järnefeltin kaskeajat ilmentävät entisaikojen maaseudun todellisuutta.

Čájáhusa deavsttat davvisámegillii (PDF 215kt)

Eero Järnefelt 1863–1937. Postikortti / Kansallisgalleria

Eero Järnefelt 1863–1937. Postikortti / Kansallisgalleria

EERO JÄRNEFELT 1863–1937

Eero Järnefelt syntyi 8. marraskuuta 1863 Viipurissa, josta perhe muutti Helsinkiin. Lapsuudenkodin ilmapiiriä leimasi venäläisen kulttuurin läsnäolo.

NATURALISMI, SUOMEN TAITEEN KULTAKAUDEN PERUSTA

Naturalismi oli 1800-luvun lopun taiteen kantavia aatteita. Taiteilijat kuvasivat tavallisten ihmisten arkea: maanviljelijöitä, työläisiä, köyhiä, kaupunkien keskiluokkaa. Katsojia haastettiin näkemään ympäröivän maailman todellisuutta, kaunistelematta. Eero Järnefeltin Kaski, toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset, on kuvaus ajasta ja työstä, jota ei enää tehdä.

Kuva Johanna Kokkosesta. Kansallisarkisto / Eero Järnefeltin arkisto

Kuva Johanna Kokkosesta. Kansallisarkisto / Eero Järnefeltin arkisto

PIKKUPIIKA JOHANNA KOKKONEN

Kesällä 1893 Järnefelt valokuvasi Väisälänmäen kaskenpoltossa 14-vuotiaan Johanna Kokkosen, josta tuli Kasken pikkutytön malli.

Eero Järnefelt: Kaski (luonnos), n. 1891. Kansallisgalleria

Eero Järnefelt: Kaski (luonnos), n. 1891. Kansallisgalleria

KASKI, POLTETTU MAA

Kaskeaminen, eli pellon raivaus polttamalla, oli perinteinen menetelmä Pohjois-Savossa, missä Järnefelt teostaan maalasi. Tärkeitä leipäviljoja olivat ruis ja ohra. Ruista viljeltiin aikoinaan etupäässä kaskimailla ja siemenenä käytettiin erityistä kaskiruista.

Kaskimailla ei rahapalkkaa maksettu, vaan palkkana oli viljaa, joka kasvoi kaskimaalle seuraavana kesänä. Jos vilja ei kasvanut, edessä oli nälänhätä ja lähtö kerjuulle.

Suomen taiteen tarina – klassikot uudessa valossa

Eero Järnefelt: Kaski
Lyhytelokuva (6’02”)

Vinkkejä kouluille ja ryhmille

  • Kasken teoskuva on kenen tahansa käytettävissä vapaasti Creative Commons -lisenssillä CC0. Kuva on saatavilla myös suuressa tiedostokoossa ja sen voi ladata käyttöön Kansallisgallerian Flickr-tililtä.

Kasken viittomakieliset teosesittelyt

Museokauppa: Kaski-palapeli

Klassikot kiertueella 2017 -tuotteet

Kansallisgallerian verkkokaupasta löydät valikoiman Kaski ja Toipilas -tuotteita.
Siirry Kansallisgallerian verkkokauppaan

Reissuvihko

Eero Järnefeltin Kaski Jyväskylässä
Kaskea monelta kantilta

Jyväskylän taidemuseo

Eero Järnefeltin Kaski / Raatajat rahanalaiset (1893) on esillä Jyväskylän taidemuseo Holvissa 31.10.–10.12.2017. Museossa on lisäksi meneillään suuri videonäyttely Oi maamme!, jossa Ylen vanhoista arkistomateriaaleista on leikkaa ja liimaa -tekniikalla muodostettu tämän päivän videotaidetta. Näyttelyt toimivat keskenään hyvin ja kantavaksi teemaksi nousee työnteko. Lue, miten teosta käsitellään Jyväskylässä koululaisryhmien kanssa!

Lue lisää
Taidetestaajat loihtivat Kaskesta leffajulisteita Joensuussa

Joensuun taidemuseo Onni

Eero Järnefeltin Raatajat rahanalaiset / Kaski (1893) saapui kiertueellaan Joensuun taidemuseo Onniin 19. syyskuuta. Teosvierailu osui poikkeuksellisen hyvään koloon, sillä sitä ehti ihastella myös osa kasiluokkalaisista Taidetestaajista!

Lue lisää
Toipilaan yksityiskohdat kiinnittivät huomion Raumalla

Rauman taidemuseo

”Yhden teoksen näyttelystä tuli hitti”, kirjoitti sanomalehti Satakunnan Kansa 21. syyskuuta 2017. Rauman taidemuseossa Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) oli esillä vajaat kolme viikkoa Eino Valtosen kokoelmaan kuuluvien aikalaistensa, muun muassa Elin Danielson-Gambogin, Albert Edelfeltin ja Pekka Halosen teosten kanssa.

Lue lisää

Instagram

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta