Klassikot kiertueella 2017

Eero Järnefelt: Kaski, 1893

Eero Järnefelt: Raatajat rahanalaiset (Kaski), 1893. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen

RAATAJAT RAHANALAISET

Maalaus tunnetaan myös nimellä Raatajat rahanalaiset, joka on lainaus Kalevalasta: ”Tuop’ on piika pikkarainen, raataja rahanalainen”.

PIIAN SÄDEKEHÄ

Maalauksen tytön pään ympärillä on kirkas vaalea alue, kuin pyhimyksen sädekehä. Tytön katse kerää kaiken huomion.

NOKISET KASVOT

Järnefelt lisäsi myöhemmin tytön kasvoille nokea ja muutti hiukset hapsottavammiksi.

RANNAN-PUURULAN ISÄNTÄ

1890-luvulla Järnefelt vietti useita kesiä Lapinlahdella, Väisälänmäellä Rannan-Puurulan talossa. Kaski aiheena oli kiinnostanut Järnefeltiä usean vuoden ajan. Malleina olivat paikalliset talonpojat. Vasemmalla olevan miehen mallina oli Rannan-Puurulan talon isäntä Jussi Puurunen.

Maa on polttavan kuuma. Savu kirvelee silmiä, noki tarttuu ihoon, on nälkä. Eero Järnefeltin kaskeajat ilmentävät entisaikojen maaseudun todellisuutta.

Čájáhusa deavsttat davvisámegillii (PDF 215kt)

Eero Järnefelt 1863–1937. Postikortti / Kansallisgalleria

Eero Järnefelt 1863–1937. Postikortti / Kansallisgalleria

EERO JÄRNEFELT 1863–1937

Eero Järnefelt syntyi 8. marraskuuta 1863 Viipurissa, josta perhe muutti Helsinkiin. Lapsuudenkodin ilmapiiriä leimasi venäläisen kulttuurin läsnäolo.

NATURALISMI, SUOMEN TAITEEN KULTAKAUDEN PERUSTA

Naturalismi oli 1800-luvun lopun taiteen kantavia aatteita. Taiteilijat kuvasivat tavallisten ihmisten arkea: maanviljelijöitä, työläisiä, köyhiä, kaupunkien keskiluokkaa. Katsojia haastettiin näkemään ympäröivän maailman todellisuutta, kaunistelematta. Eero Järnefeltin Kaski, toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset, on kuvaus ajasta ja työstä, jota ei enää tehdä.

Kuva Johanna Kokkosesta. Kansallisarkisto / Eero Järnefeltin arkisto

Kuva Johanna Kokkosesta. Kansallisarkisto / Eero Järnefeltin arkisto

PIKKUPIIKA JOHANNA KOKKONEN

Kesällä 1893 Järnefelt valokuvasi Väisälänmäen kaskenpoltossa 14-vuotiaan Johanna Kokkosen, josta tuli Kasken pikkutytön malli.

Eero Järnefelt: Kaski (luonnos), n. 1891. Kansallisgalleria

Eero Järnefelt: Kaski (luonnos), n. 1891. Kansallisgalleria

KASKI, POLTETTU MAA

Kaskeaminen, eli pellon raivaus polttamalla, oli perinteinen menetelmä Pohjois-Savossa, missä Järnefelt teostaan maalasi. Tärkeitä leipäviljoja olivat ruis ja ohra. Ruista viljeltiin aikoinaan etupäässä kaskimailla ja siemenenä käytettiin erityistä kaskiruista.

Kaskimailla ei rahapalkkaa maksettu, vaan palkkana oli viljaa, joka kasvoi kaskimaalle seuraavana kesänä. Jos vilja ei kasvanut, edessä oli nälänhätä ja lähtö kerjuulle.

Suomen taiteen tarina – klassikot uudessa valossa

Eero Järnefelt: Kaski
Lyhytelokuva (6’02”)

Vinkkejä kouluille ja ryhmille

  • Kasken teoskuva on kenen tahansa käytettävissä vapaasti Creative Commons -lisenssillä CC0. Kuva on saatavilla myös suuressa tiedostokoossa ja sen voi ladata käyttöön Kansallisgallerian Flickr-tililtä.

Kasken viittomakieliset teosesittelyt

Museokauppa: Kaski-palapeli

Klassikot kiertueella 2017 -tuotteet

Kansallisgallerian verkkokaupasta löydät valikoiman Kaski ja Toipilas -tuotteita.
Siirry Kansallisgallerian verkkokauppaan

Reissuvihko

Kaskisavun kansaa – kiertonäyttely, jossa Kaski oli melkein mukana

Klassikot kiertueella 2017

Kiertonäyttelytoiminnalla ja teosten liikkuvuudella on Ateneumissa pitkät juuret. Kansallisgallerian edeltäjänä vuosina 1939−1990 toimi Suomen taideakatemian säätiö, jonka perustama näyttely- ja tiedotusosasto järjesti keskitetysti organisoitua kiertonäyttelytoimintaa vuosina 1950−1990. Näiden neljänkymmenen vuoden aikana kierrokselle lähti 85 näyttelyä.

Lue lisää
Kaski herätti kysymyksiä Lappeenrannan taidemuseossa

Lappeenrannan taidemuseo

Lappeenrannan kuvataidekoulun syyslukukausi sai hienon aloituksen, kun Eero Järnefeltin Kaski / Raatajat rahanalaiset (1893) saapui lähellä sijaitsevaan Lappeenrannan taidemuseoon elokuussa 2017. Lähes kaikki kuvataidekoulun ryhmät alle kouluikäisistä aikuisiin vierailivat ihastelemassa ja ihmettelemässä maalausta.

Lue lisää
Helene Schjerfbeckin Toipilas Saamelaismuseo Siidan avajaisissa 24.7.2017.
Tervetuloa Inariin Toipilas-teos! Bures boahtin Anárii Veaddjájeaddji!

Saamelaismuseo Siida, Inari

Saamelaismuseo Siidassa vietettiin ainutkertaisia hetkiä, kun Helene Schjerfbeckin Toipilas (1888) saapui Inariin 24. heinäkuuta 2017. Ilmassa oli suuren juhlan tuntua, kun Kansallisgallerian johtava konservaattori Kirsi Hiltunen asetti teoksen kanssamme esille.

Lue lisää

Instagram

Tilaa Ateneumin blogit

Lisää alla olevaan laatikkoon sähköpostiosoitteesi ja saat Ateneumin kuukausittaisen Kuukauden vieraan ja Museonjohtajan blogin suoraan sähköpostiisi.

Aukioloajat

ti, pe 10–18
ke, to 10–20
la, su 10–17
ma suljettu

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

POIKKEAVAT AUKIOLOAJAT

Pääsymaksut

Normaali pääsymaksu 15 €
Alennettu pääsymaksu 13 €
Alle 18-vuotiaat maksutta
S-Etukortilla 14 €

Lipunmyynti päättyy puoli tuntia ennen museon sulkemisaikaa.

Alennukset ja maksutavat
Yhteystiedot

Kaivokatu 2, 00100 Helsinki 0294 500 401 ainfo@ateneum.fi

Saavutettavuus

Liikkumisesteetön sisäänkäynti museoon Ateneuminkujalta.

Lue lisää saavutettavuudesta
Opasvaraukset

(ma-pe 9-15) 0294 500 500

Opastustiedustelu
Museokauppa

Ateneumin museokauppa sijaitsee sisäpihalla ja palvelee museon aukioloaikoina.
Kaupan puhelinnumero 0294 500 434.

Kansallisgallerian verkkokauppa
ATENEUM BISTRO

Ateneum Bistro tarjoaa klassista suomalaista bistroruokaa modernilla twistillä. Lounasta on tarjolla tiistaista perjantaihin klo 11-14. Lisäksi tarjolla on kahvilatuotteita.

Lisää Ateneum Bistrosta