Taideteos
Matti Waskilampi: Väinämöisen kuulustelu
1982, akvatinta ja viivasyövytys,
40 x 92,5 cm
Nykytaiteen museo Kiasma
kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Nana Hietanen
Klikkaa kuvaa!
Se on sun syy... – triptyykki kollaasitekniikalla (KU ja YH)
► Käykää aluksi seuraamassa oikeuden istuntoa (integrointi yhteiskuntaoppiin). Millainen tunnelma siellä on? Tietoa rikosoikeudenkäynnistä löytyy mm. OpusLexin sivuilta.
Matti Waskilampi ei ole varsinaisesti pyrkinyt Kalevala-aiheisissa teoksissaan kuvaamaan vain Kalevalan tarinoita ja tapahtumia, vaan Kalevala on ollut hänelle lähtökohta, jota kautta hän ottaa kantaa kriittisesti nykyaikaan ja yhdistää aiheisiin yhteiskunnallisia näkemyksiään. Taustalla vaikuttavat myös hänen käsityksensä teosofiasta ja eri uskonnoista.
► Millainen tunnelma teoksesta sinulle välittyy? Millaisia ajatuksia se sinussa herättää?
Waskilampi on kertonut teoksestaan: ”Kuvassa kuitenkin kuulustelijoina länsimaisen kulttuurin päähenkilöitä Jeesuksesta Lutheriin – mukana on myös ”aasina” massatotuus-yleinen -mielipide.(...) Syytettyjen penkillä on riippumaton Suomi, joka ei henkisesti ole alistunut länsi- tai itä-blokkiin. Tällöin Suomen ainutlaatuiseksi tehtäväksi jää humanistinen sovittelu ja puolueettomien sanojen sanominen erilaisissa kiistoissa.”
(Lähde: Anttonen Erkki: Matti Waskilammen Kalevala-aiheinen grafiikka, teoksessa Kalevala kuvissa, Ateneum 2009)
► Tutkikaa minkälaisia yhteyksiä Waskilammen maalauksesta löytyy uskonnolliseen taiteeseen (vrt. esim. Leonardo da Vinci: Pyhä ehtoollinen, 1498) ja toisaalta Kalevalaan.
► Mihin nykypäivän asioihin teoksen viestiä voisi soveltaa? Kuka on syyttäjänä? Ketä syytetään?
► Tuoko teos mieleesi joitain nykyajan nuoria koskevia ongelmia? Mitä?
Waskilampi on tehnyt Väinämöisen kuulustelu -teoksestaan triptyykin. Sana triptyykki tulee kreikan kielen sanasta triptykhon, joka tarkoittaa kolminkertaista. Triptyykki on kolmiosainen teos, joka alun perin on ollut aiheeltaan uskonnollinen. Tyypillisessä triptyykissä keskiosa on isompi ja reunaosat vain noin puolet keskiosan leveydestä. Nykyään triptyykki-sanaa käytetään monilla taiteenaloilla merkitsemään kolmiosaista teosta. Triptyykki antaa mahdollisuuden monipuolisempiin tarinallisiin ratkaisuihin kuin yksittäinen kuva.
► Toteuta keskustelujen pohjalta syntyneistä ajatuksista oma triptyykki kollaasitekniikalla. Tuo työssäsi esiin mielipiteesi johonkin sinua häiritsevään nykymaailman epäkohtaan – se voi olla suuri tai pieni asia. Mieti samalla onko joku sinun työssäsi syytön tai syyllinen. Rakenna kuvasi sanoma- ja aikakauslehtien kuvista ja teksteistä sekä muusta aiheeseesi sopivasta materiaalista. Triptyykin avulla on mahdollista kertoa asia tarinana ja tuoda esiin mahdollinen ratkaisu sinua vaivaavaan epäkohtaan.
Taideteos
Hugo Simberg: Väinämöinen ja Ikiturso
n. 1897, vesiväri ja guassi,
25,5 x 34,8 cm,
Ateneumin taidemuseo
kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Antti Kuivalainen
Klikkaa kuvaa!
Päivitetty Iku-Turso – vesiväri- ja guassimaalaus (KU)
Sammon ryöstettyään Väinämöinen joukkioineen pakenee veneellä kohti Kalevalaa. Väinämöinen on nukuttanut kanteleen soitolla Pohjolan väen uneen, joten Kalevalaiset Sammon ryöstäjät ehtivät olla jo kolme päivää pakomatkalla ennen kuin Lemminkäinen surkealla äänellä hoilottaessaan pelästyttää kurjen, joka säikähdyksissään lentää Pohjolaan ja parkaisee pahasti. Tähän Pohjolan joukot heräävät ja lähtevät takaa-ajoon. Raivoissaan Louhi loitsii luonnonvoimia apuun Väinämöisen pysähdyttämisessä. Yksi näistä luonnonvoimista on Iku-Turso, merihirviö, jonka tulisi upottaa Kalevan miehet syvien aaltojen alle.
► Lue kohta Kalevalasta, säkeet 407–446 tai Suomen lasten Kalevalasta luku Taistelu Sammosta (s. 149).
► Kalevalan ”hirviöt” ovat Suomen kansan vanhoista uskomuksista kumpuavia. Millaisia nämä uskomusten hirviöt voisivat olla tänä päivänä kehityttyään vuosisatoja? Maalaa kehittynyt versio Iku-Tursosta. Simberg on maalannut taulunsa Väinämöinen ja Ikiturso vesi- ja guassivärein. Vesivärit ovat läpikuultavia ja guassit peittäviä. Toteuta työsi samoin välinein kuin Simberg – käytä maalaamiseen vesivärejä. Luonnosteluun voit käyttää lyijykynää. Maalaa päälle (erityistä tarkkuutta vaativia kohtia) guassiväreillä.
Taideteos
R. W. Ekman: Väinämöisen soitto
1858-1869, öljymaalaus,
390 x 283 cm,
Helsingin yliopiston ylioppilaskunta
kuva: Kuvataiteen keskusarkisto / Matti Ruotsalainen
Klikkaa kuvaa!
Valon ja varjon leikki – tutkielma voimakkaassa sivuvalossa (KU)
Taideteokset pohjautuvat usein aiemmin tehtyihin teoksiin, joiden historia voi olla kaukanakin menneisyydessä. Tässä Ekmanin teoksessa sommittelu ja rakenne pohjautuvat antiikkiseen jumalten pidot -aiheeseen. Katso kuvaa ja pohdi miten taiteilija tuo Väinämöisen jumalallista puolta esiin sommittelun, valon ja värin avulla. Taidehistorioitsija Riikka Stewen kuvaa teosta artikkelissaan Unohdetut kuvitelmat Kalevalasta kuvataiteessa: ”Taulussa Väinämöinen soittaa kesäsateen jälkeisenä hetkenä – auringonsäteet saavat maiseman hohtamaan illan viimeisessä valossa. Valo-olosuhteet olivat Ekmanille tärkeitä kaikissa Kalevala-maalauksissa” (Kalevalan kulttuurihistoria, 2008).
► Tutki Ekmanin maalauksen valoa: mistä se tulee? Millaisia varjokohtia se luo? Miten se sinun mielestäsi vaikuttaa kuvan tunnelmaan?
► Maalaa muotokuva- tai asetelmatutkielma voimakkaassa sivuvalossa. Tutki tarkkaan millaisia valoja ja varjoja syntyy. Huomioi myös miten värit muuttuvat valon ja varjon kohdilla ja millaisen tunnelman valaistus saa aikaan.
Suomalaiskansallisia jumalhahmoja – oma tarina ja näyttämön lavastaminen (KU ja ÄI)
Ekmanin taideteoksessa Väinämöinen näppäilee kanneltaan istuen kivellä kuvan keskellä. Hänen lisäkseen kuvassa on myös monia suomalaisia jumalhahmoja. Alhaalla oikealla häntä kuuntelevat Vellamo veden emäntä ja Ahti hylkeenpoikanen kainalossaan. Heistä vasemmalla on ryhmä vedenneitoja ja pitkähiuksisia Sotkottaria joutsenineen. Metsässä vasemmalla voi nähdä Mielikin ja Tapion ja vielä mesikämmenen, joka on juuri kapsahtamassa kuuseen. Ylhäällä sateenkaarella istuvat Päivätär, Kuutar, Tähdetär, Otavatar ja nimeämätön sisar. Heidät rinnastetaan kreikkalaisen mytologian kohtalottariin, joilla myös oli kutomisvälineitä käsissään. Mielikin ja Tapion alapuolella on vielä Pellervoinen istuttamassa kasvia ja heidän takanaan Hiisi, manalan jumaluus. (Riikka Stewen 2008: Unohdetut kuvitelmat Kalevalasta kuvataiteessa. Kalevalan kulttuurihistoria.)
► Tehkää tutkimus vanhoista suomalaisista jumalhahmoista ja heidän ominaisuuksistaan sekä yhteyksistä muiden kansojen jumalhahmoihin.
TARINANKERRONTAA YHDESSÄ
► Kuunnelkaa Kalevalan innoittamaa musiikkia, esimerkiksi Amorphiksen kappaletta Kantele YouTubesta.
► Katsokaa 4–5 hengen ryhmissä taideteosta ja kertokaa siitä yhteinen tarina niin, että yksi aloittaa ja seuraava aina jatkaa. Tarinaa voi kehittää miettien, mitä kuvassa on aiemmin tapahtunut tai mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Jokainen keksii lauseen tai kaksi niin, että tarina jatkuu aina eteenpäin. Kierroksia voi tehdä useampiakin. Joko opettaja tai joku oppilaista kirjoittaa tarinaa samalla paperille tai tietokoneelle. Lopuksi tarina luetaan ääneen ja jokainen voi vielä korjata omia lauseitaan.
► Rakentakaa tarinan pohjalta pienoismalleja näyttämöstä, jossa oma tarina ”esitetään”, sekä itse kehittämiänne hahmoja, jotka ”näytelmässä” esiintyvät.
TARINANKERRONTA YKSILÖTYÖNÄ
► Tarinan voi kirjoittaa yksin ja toteuttaa näyttämön lavastuksen ja henkilöhahmot yksilötyönä.
Musiikkikriitikkona Kalevalassa – arvostelu Väinämöisen soitosta (ÄI)
Kalevalan runossa 41 kuvataan, kuinka Väinämöinen lumoaa luomakunnan soittamalla jättiläishauen leukaluusta tekemäänsä kannelta. Soittoa kerääntyvät kuulemaan ihmiset, eläimet sekä metsän ja veden haltijat.
► Lukekaa runon säkeet 169–184. Kuvitelkaa, että olette sanomalehden musiikkiarvostelijoita, jotka ovat olleet paikan päällä kuuntelemassa Väinämöisen soittoa.
► Kirjoittakaa Väinämöisen soitosta musiikkiarvostelu. Jos haluatte kuvailla arvostelussa esiintymisympäristöä tai Väinämöisen ja kuulijoiden ulkonäköä, voitte Kalevalan tekstin lisäksi käyttää virikkeenä Ekmanin maalausta Väinämöisen soitosta.
Taideteos
C. E. Sjöstrand: Väinämöinen
1857, terrakotta,
korkeus 39 cm, Ateneumin taidemuseo
kuva: Kuvataiteen keskusarkisto
Klikkaa kuvaa!
Mistä on suomalaiset miehet tehty? – kalenteri valokuvaamalla (KU)
1800-luvulla taiteilijoita inspiroi erityisesti Väinämöinen, jumalallinen hahmo ja sivistyksen luoja. Väinämöisen hahmo kiinnosti, koska soittajana ja runonlaulajana häntä saattoi verrata kreikkalaisiin jumalhahmoihin Apolloon, Homerokseen tai Orfeukseen. Yleensä Sjöstrand ei tavoitellut Kalevala-aiheisissa veistoksissaan kansatieteellistä todenmukaisuutta, mutta tässä veistoksessa hän kuvasi tietäjän kansanomaisessa asussa. Juuri ennen tämän veistoksen tekemistä hän oli tehnyt matkan Itä-Suomeen.
”Mistä oli suomalaiset miehet tehty 1800-luvulla?
1) Kreikkalaisten filosofien parroista
(Antiikin Kreikan merkkimiehet on kuvattu parroissa, joihin on haluttu yhdistää viisaus ja tieto.)
2) ruotsalaisista lakeista
(Patalakki on nelikaistainen erillisin saumanauhoin somistettu miesten kesähattu 1700-luvulta.)
3) germaanisista sukkanauhoista
(Germaaninen cross-gatering-niminen ristikkäinen nauhasidos sitoo housun lahkeen. Sidoksen voi nähdä jo roomalaisten kuvituksissa germaanisista vangeista.)
4) Välimeren uroiden hameista.
Niistä on suomalaiset miehet tehty, ajattelivat taiteilijat 1800-luvulla.
Kuvitteellisen ns. alkuperäisen suomalaisen muotokuvaksi 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa luodun Väinämöis-hahmon ulkonäkö oli monesta maailman kolkasta kantautuneiden vaikutteiden yhteissumma. Ajan taiteilijat lainailivat tarkoituksella muun muassa antiikin sankareiden piirteitä, jotta sekä Väinämöinen että itse taideteos vaikuttaisivat uskottavammalta ja arvokkaammalta. Suomalaisen kansallisen identiteetin muotoutumisessa kansainvälisillä vaikutteilla oli merkittävä rooli.”
(Lähde: Myytti, Väinämöisen tarina, lautapeli, 2009)
Mutta mistä on suomalaiset miehet tehty tänä päivänä? Teidän tehtävänne on selvittää se.
► Valokuvatkaa kalevalainen (mies)kalenteri, jossa jokaista kuukautta vastaa joku kalevalainen hahmo, mutta nykyajan versiona. Suunnitelkaa mallien esikuvat ja asut sekä kuvausmiljöö. Olette itse malleina ja kuvaajina. Kalenterin valmiita päivämääräruudukoita löytyy Time and date -sivuilta. Vilkaise myös helsinkiläisillä kaduilla ja klubeilla kuvattua katumuotia Hel Looks –sivuilta.
Kalevalaa kääntämässä – käännösten arviointia ja työstämistä (ÄI)
Kalevala on käännetty kuudellekymmenelle kielelle. Kaiken kaikkiaan erilaisia käännöksiä ja käännösmukaelmia on runsaat 150.
► Mitä ongelmia Kalevalan kääntäjä luultavasti kohtaa työssään? Mitä kääntäjän täytyy pitää mielessään?
► Tarkastelkaa jotain seuraavista käännöksistä: englannin-, ruotsin- tai vironkielistä. Käännökset ovat Kalevalan kolmannen runon alusta. Miten kääntäjä on ratkaissut ne ongelmat, joita arvelitte hänen kohtaavan? Onko hän joutunut tekemään kompromisseja? Mitä hän on erityisesti huomioinut käännöstä tehdessään? Onko tekstissä joitain asioita, joita ei ole voitu kääntää?
► Valitkaa Kalevalasta joku säepari (2 riviä) ja kääntäkää se sille kielelle, jota osaatte parhaiten!
► Jos löydätte jonkun, joka puhuu äidinkielenään englantia, viroa tai ruotsia, ja pyytäkää häntä lukemaan alla oleva Kalevalan käännös. Kysykää sitten, miltä käännös kuulostaa kieltä äidinkielenään puhuvan mielestä.
Vaka vanha Väinämöinen
elelevi aikojansa
noilla Väinölän ahoilla,
Kalevan kankahilla.
Laulelevi virsiänsä,
laulelevi, taitelevi.
Levnadsvise Väinämöinen
lever sin tid, lever lång tid
gott på Väinös svedjemarker,
högt böand Kalevalas moar,
sjunger sina långa sånger,
kväder dem och kvintilerar.
Översättning Lars Huldén och Mats Huldén. Stockholm: Atlantis 1999.
Vana tarka Väinämöinen ajad pikad nii elasi
neilla Väinölä välilla, Kalevala kütismailla.
Laulis laulusid hüvasid, hüvemaida otsiskeli.
Kalevala. Tõlkinud August Annist. Tallinn: „Eesti raamatt” 1985.
Väinämöinen, old and steadfast
Passed the days of his existence
Where lie Väinölä's sweet meadows,
Kalevala's extended heathlands:
There he sang his songs of sweeteness
Sang his songs and proved his wisdom.
Kalevala: The Land of the Heroes. Translated by W. F. Kirby. London & New York: J. M. Dent & Sons LTD, Everyman's library 1907/1974.
Lisätietoa:
- Kalevala maailmalla SKS:n sivuilla
- Luettelo Kalevalan käännöksistä vuoden 1998 loppuun mennessä:
Anttonen, Pertti & Kuusi, Matti 1999. Kalevala lipas. Uusi laitos. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.