ti, pe 10-18 | ke, to 9-20 | la, su 10-17
Neuvonta: 0294 500 401
Vaihde: 0294 500 200

Tie taiteilijaksi

 

Eero Järnefelt opiskeli jo koulupoikana Suomen Taideyhdistyksen piirustus­koulussa. Varhaisimmat työt ovat pieniä maisemamaalauksia, joissa näkyy Hjalmar Munsterhjelmin ja Ferdinand von Wrightin vaikutus. Kaksi tällaista työtä oli esillä Taideyhdistyksen näyttelyssä jo vuonna 1881. Samana vuonna hän kirjoitti ylioppilaaksi ja alkoi haaveilla kansankoulunopettajan urasta.

Isänsä Alexander Järnefeltin kehotuksesta Eero kuitenkin lähti jatkamaan kuvataiteen opintoja Pietarin Taideakatemiaan enonsa Mihail Clodtin oppiin ja hoiviin. Hänen opettajanaan oli myös arvostettu pedagogi Pavel Tsistjakov. Vaikka Järnefelt myöhemmin piti Pietarin aikaa hukkaan heitettynä, vankan ammatti­taidon perusta luotiin kuitenkin kolmen Venäjän vuoden aikana. Sen lisäksi hän sai vahvoja vaikutteita venäläisestä maisemataiteesta ja realismista.

Syksyllä 1886 Järnefelt matkusti Pariisiin ja kirjoittautui Académie Julianiin, joka oli monen suomalaistaiteilijan suosima opiskelupaikka. Ajan ranskalaisessa maalaustaiteessa häntä kiinnosti erityisesti naturalismi ja realistinen ulko­ilma­maalaus. Pariisin kauden päätyössä Ranskalainen viinikapakka näkyy kuitenkin vielä venäläisen maalaustaiteen ja kirjallisuuden vaikutus.

Vaikka Järnefelt palasi vielä muutaman kerran Pariisiin, ajatukset askartelivat jo vahvasti suomalais­­kansallisissa aiheissa, jotka 1890-luvulle tultaessa saivat Suomen kuvataiteessa yhä vankemman jalansijan. Oman maan luontoa ja kansaa kuvatessaan Järnefelt saattoi olla yhtä aikaa luonnon­­lyyrikko ja realisti.