Akseli Gallen-Kallela

Suomen taiteen monet keskeiset maalaukset luonut Akseli Gallen-Kallela (1865–1931) oli jo varhain tietoinen taiteilijan kutsumuksestaan. 19-vuotiaana hän vangitsi taidemaailman huomion kaunistelemattomilla, realistisilla kansankuvauksillaan.

Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun jälkeen Gallen-Kallela jatkoi taideopintoja Pariisissa 1884–1889. Hän kuvasi kaupungin boheemielämää ja taiteilijaystäviään, mutta tunsi samalla kasvavaa vetoa kotimaahan. Gallen-Kallela oli 1890-luvun kansallisromanttisen Karjala-innostuksen, karelianismin, johtohahmoja.

Vuoden 1889 Aino-tarun ensimmäisestä versiosta alkoi suurten Kalevala-aiheisten maalausten sarja. Näiden teosten myötä Gallen-Kallelasta tuli myyttisen suomalaisuuden ylittämätön tulkitsija. Hänellä oli tärkeä rooli maamme kansallisen identiteetin vahvistamisessa ja vuosisadan vaihteen taistelussa venäläistämispyrkimyksiä vastaan.

Salissa esillä olevat teokset

Gallen-Kallela, Akseli: Aino-taru, triptyykki, 1891 (kuuntele ääniopas)
Concert Finnois, 1900
Démasquée, 1888 (kuuntele ääniopas)
Ensi opetus, 1887-89 (kuuntele ääniopas)
Imatra talvella, 1893
Kevät, esityö Juséliuksen mausoleumin freskoa varten, 1903
Kullervon kirous, 1899 (kuuntele ääniopas)
Lemminkäisen äiti, 1897 (kuuntele ääniopas)
Poika ja varis, 1884
Rakennus, 1893
Sammon taonta, 1893
Saunassa, 1889
Taiteilijan vaimon muotokuva, 1893
Tuonelan joella, esityö Juseliuksen mausoleumin freskoa varten, 1903
Tytön pää, Pikku Anna, 1897
Velisurmaaja, 1897

< sali 30 | Takaisin saliluetteloon | sali 32 >

Lisätietoa teoksista ja taiteilijoista Valtion taidemuseon Taidekokoelmat-verkkopalvelusta.