ti, pe 10-18 | ke, to 9-20 | la, su 10-17
Neuvonta: 0294 500 401
Vaihde: 0294 500 200

Musiikki ja synestesia

 

Monet symbolistitaiteilijat olivat kiinnostuneita taiteidenvälisyydestä. Kuvataiteen, kirjallisuuden, musiikin, arkkitehtuurin ja muotoilun taiteenalat viittasivat toisiinsa. Varsinkin musiikkiin liittyviä konsertti- ja soittokohtauksia esiintyy melko usein teoksissa. Tämän taustalla oli näkemys siitä, että musiikki oli korkein taidemuoto, koska se oli aineetonta, immateriaalia. Symbolistisen taiteen lähtökohta perustui ’vastaavuuksiin’, korrespondensseihin. Symbolistit uskoivat, että tietyt värit vastasivat synesteettisesti tiettyjä sointuja, tai että sävellyksen kompositiolla saattoi olla yhtymäkohtia kirjallisuuden tekniikoihin.

Synestesiassa ei ole kyse kokonaistaideteos-aatteesta, vaan maailmankaikkeuden harmonista rakennetta painottavasta ajattelutavasta. Sen mukaan oli mahdollista löytää eri taiteiden ytimestä niitä yhdistävä perusta. Tähän saatiin Charles Baudelairen ohella merkittäviä virikkeitä Richard Wagnerilta, jonka musiikki ja taiteelliset näkemykset kiinnostivat suuresti symbolisteja.

Teeman teokset

Enckell, Magnus: Konsertti, 1898

Halonen, Pekka: Kanteleensoittaja, 1892

Stjernschantz, Beda: Kaikkialla ääni kaikuu..., 1895

Thesleff, Ellen: Pallopeli (Forte dei Marmi), 1909
Toskanalainen maisema, 1908
Tyttö ja kitara, 1891
Viulunsoittajatar, 1896

Vallgren, Ville: Ruusutanssi, 1899
Tanssijatar, 1911

 

< Myöhäissymbolismi | Symbolismin hengessä

Lisätietoa teoksista ja taiteilijoista Valtion taidemuseon Taidekokoelmat-verkkopalvelusta.