ti, pe 10-18 | ke, to 9-20 | la, su 10-17
Neuvonta: 0294 500 401
Vaihde: 0294 500 200
Opasvaraukset: 0294 500 500 (ma-pe 9-15)
 

Kokkolan Halkokarin kahakka

 

Krimin sodassa 1853–1856 englantilaiset hyökkäsivät laivastonsa aluksilla Suomen rannikolle aina Pohjanlahden kaupunkeja myöten. Heidän tuhottuaan Oulussa toistakymmentä laivaa ja mittavat tervavarastot kokkolalainen kauppias Anders Donner (vanh.) ehdotti kaupungin aseellista puolustamista. Tämän seurauksena englantilaisia vastaan käytiin 7.6.1854 Kokkolan edustalla Halkokarin kahakka, jossa vapaaehtoiset kaupunkilaiset ja Vaasasta avuksi saadut kaksi venäläistä komppaniaa torjuivat englantilaisten hyökkäyksen.

Englantilaiset saapuivat kahdella höyryfregatilla, mutta matalan hiekkasärkän vuoksi he joutuivat lähestymään kaupunkia yhdeksällä kanuunoin varustetulla maihinnousuveneellä. Puolustajat kuitenkin torjuivat heidät kiivaalla kivääritulella ja valerakennelmilla, jotka yllättivät hyökkääjät. Erityisen tarkkana ampujana kunnostautui talonpoika ja hylkeenpyytäjä Matts Kankkonen, joka ampui mm. maihinnousua komentaneen upseeri Carringtonin. Tulituksen jälkeen englantilaiset vetäytyivät taistelusta.

Torjuntavoitto oli yksi harvoista Oolannin sodan taisteluista, joissa venäläinen puoli menestyi ranskalais-englantilaista laivastoa vastaan. Siksi se sai aikaan suuren innostuksen ja lehdistökohun Venäjällä, mihin liittyen myös Donnerin ja Kankkosen muotokuvat tilattiin Wladimir Swertschkoffilta.

Anders Donner on esitetty virallisten edustusmuotokuvien tavoin ¾-vartalokuvana tasaista tausta vasten ja yksilöllisiä piirteitä korostaen. Sen sijaan Matts Kankkosen kokovartalokuva edustaa enemmän kansanomaista tyyppikuvausta kuin yksilöllisyyttä painottavaa ilmaisua. Hänen taustalleen on hahmoteltu näkymä Kokkolan kapeasta salmesta, jossa kahakka käytiin.

Molemmat on kuvattu keisarin kunniamerkkien ja muiden palkintojen kera. Donnerilla on sormessaan Nikolai I:ltä saatu sormus ja pöydällä kultainen nuuskarasia, jonka Aleksanteri II luovutti hänelle henkilökohtaisesti Pietarissa. Kankkonen taas pitelee kahta palkkioksi saamaansa kivääriä. Poliittisesti tärkeä Halkokarin voitto vahvisti osaltaan vasta keisariksi nimitetyn Aleksanterin myötämielisyyttä Suomen suuriruhtinaskuntaa kohtaan.