ti, pe 10-18 | ke, to 9-20 | la, su 10-17
Neuvonta: 0294 500 401
Vaihde: 0294 500 200
Opasvaraukset: 0294 500 500 (ma-pe 9-15)
 

Hugo Simberg

 

Hugo Simbergin (1873–1917) taiteessa fantasia-aiheet, realistiset henkilökuvaukset ja maisemat yhdistyvät jäljittelemättömäksi kuvamaailmaksi, jossa ”toinen todellisuus” on koko ajan läsnä. Elämän ja kuoleman arvoitusta teoksissaan käsitelleen Simbergin tuotantoa sävyttää humaani pohjavire. Jos symbolismi oli joillekin taiteilijoille ohimenevä virtaus, Simbergille se oli luontevin ilmaisutapa.

Hugo Simberg varttui viipurilaisessa virkamiesperheessä laajan suvun ympäröimänä. Perhe vietti kesät Suomenlahden rannikolla sijaitsevalla Niemenlautan tilalla, jonka maisemista tuli erottamaton osa Simbergin kuvamaailmaa. Hän aloitti taideopintonsa Viipurissa ja jatkoi niitä Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa, mutta akateemiset opinnot eivät tyydyttäneet nuorta taiteilijaa. Hän hakeutui Akseli Gallen-Kallelan yksityisoppilaaksi Ruovedelle Keski-Suomeen ja perehtyi tämän johdolla taidegrafiikan kuten puupiirroksen sekä temperamaalauksen tekniikoihin. Freskomaalaukseen Simberg tutustui Italian-matkoillaan. Hän kävi useaan otteeseen myös Pariisissa.

Simbergin symbolistinen taiteilijanlaatu ilmeni jo ensimmäisissä Ruovedellä maalatuissa Halla- ja Syksy-teoksissa (1895). Hänen muita fantasiahahmojaan olivat enkeli, piru ja kuolema. Simberg maalasi myös realistisia henkilökuvia ja maisemia. Maisemissa, kuten Kevätilta jäänlähdön aikaan -teoksessa (1897), on kuitenkin usein voimakas symbolistinen ulottuvuus.

Vuosisadan alussa Simberg hankki ateljeen Helsingistä. Tunnetuin maalaus Haavoittunut enkeli valmistui 1903, ja muutamaa vuotta myöhemmin Simberg toteutti maalauksen toisinnon freskona Tampereen tuomiokirkkoon, jonka seinä- ja kattomaalaukset olivat taiteilijan suurtyö.