ti, pe 10-18 | ke, to 9-20 | la, su 10-17
Neuvonta: 0294 500 401
Vaihde: 0294 500 200
Opasvaraukset: 0294 500 500 (ma-pe 9-15)
 

Fernand Khnopff

 

Monien symbolistien tavoin Fernand Khnopff (1858–1921) käänsi taiteessaan selkänsä modernin kaupunkielämän kuvaukselle. Ajan uuden edistysajattelun vastustus ja teollistuvien kaupunkien kasvavat ongelmat vaikuttivat taustalla, kun taiteilijan teokset johdattivat katsojan väenpaljouden sijaan hämärän ja äänettömyyden kuvitteelliseen, eristyneeseen maailmaan.

Khnopff syntyi Belgian Grembergenissä ja opiskeli Xavier Melleryn ohjauksessa Brysselin taideakatemiassa. Vuonna 1879 hän muutti Pariisiin, missä opiskeli Académie Julianissa ja Jules Lefebvren ateljeessa. Khnopff oli mukana perustamassa belgialaista Les XX -avantgarderyhmää vuonna 1883, ja hänen teoksiaan oli esillä näyttelyissä, joita La Libre Esthétique -yhdistys ja Sâr Péladanin Salon de la Rose + Croix järjestivät Pariisissa 1892–1894 ja  1897.

Khnopffin innoittajia olivat brittitaiteilijat Edward Burne-Jones ja John Everett Millais, ja hän oli englantilaisen The Studio -aikakausjulkaisun kirjeenvaihtaja Brysselissä. Monet hänen 1890-luvun maalauksensa ja veistoksensa käsittelevät symbolismin keskeisiä aiheita, muun muassa unen ja todellisuuden suhdetta. Ulkoasultaan dandymäinen Khnopff vetäytyi Brysselissä sijaitsevaan huvilaansa Villa Khnopffiin, missä hän J.-K. Huysmansin vuonna 1884 ilmestyneen Vastahankaan-romaanin dekadentin sankarin tapaan etsi innoitusta yksinäisyydestä ja taiteesta.