ti, pe 10-18 | ke, to 9-20 | la, su 10-17
Neuvonta: 0294 500 401
Vaihde: 0294 500 200
Opasvaraukset: 0294 500 500 (ma-pe 9-15)
 

Albert Edelfelt

 

Suomen rakastetuimpiin taiteilijoihin kuuluva Albert Edelfelt (1854-1905) oli ensimmäisiä, jotka saavuttivat mainetta Suomen ulkopuolella. Myös merkittävänä taide-elämän vaikuttajana toimineen Edelfeltin tuotantoa leimaa kiinteä suhde kahteen maahan, Suomeen ja Ranskaan, ja Ranskassa etenkin Pariisiin. Maisema-aiheissa Suomen rooli korostuu – näiden teosten pääosissa ovat pohjoinen luonto ja valo.

Albert Edelfelt syntyi aatelisperheeseen Porvoon maalaiskunnassa. Hänen kehitystään seurasivat ja tukivat monet aikakauden merkkihenkilöt, kuten J. L. Runeberg ja Zachris Topelius. Suotuisista lähtökohdista huolimatta Edelfeltin taiteilijantie ei ollut aivan helppo – isän varhaisen kuoleman vuoksi perheen talouden turvaaminen jäi Edelfeltin taiteilijanuran menestyksen varaan.

Edelfelt opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulun lisäksi yliopiston piirustussalilla Adolf von Beckerin johdolla.  Ulkomaiset opintonsa hän aloitti Antwerpenin taideakatemiassa jatkaakseen niitä 1874 Pariisin École des Beaux-Arts’issa Jean-Léon Gérômen oppilaana. Edelfelt opiskeli ja työskenteli myös Venäjällä, ja hänet valittiin Venäjän taideakatemian jäseneksi.

Edelfeltin historiamaalaukset saivat tunnustusta, mutta luonnon mukaan maalaaminen syrjäytti pian historialliset aiheet myös Edelfeltin teoksissa. Taiteen radikaaleihin uudistajiin hän ei kuulunut, vaan oli keskitien taiteilija, jonka tuotannossa muotokuvien osuus on suuri. Kotiseudulla Haikossa maalatut teokset herättivät Pariisin Salongin näyttelyissä huomiota pohjoisen valon kuvauksellaan.

Edelfeltin rooli Suomen taide-elämässä oli merkittävä. Hän tuki nuoria taiteilijoita ja oli Suomen osaston komissaarina avainroolissa Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyssä, jossa Venäjän suuriruhtinaskuntaan kuulunut Suomi sai erillisen paviljongin hänen toimintansa tuloksena.