Tue, Fri 10–18 | Wed, Thu 9–20 | Sat, Sun 10-17
Information: +358 (0)294 500 401
Operator: +358 (0)294 500 200

Kirje Onervalle!

 

Teossarja Ateneumissa 25.3.–29.8.2010

Taiteilijat Elina Lifländer (s.1978) ja Eliisa Sorvali (s. 1977)

Tämä kolmen teoksen sarja on toteutettu ONERVA – Kaupungin naiset -näyttelyä varten Anna Kortelaisen kutsumana.

Teokset: Kynät, Kirje Onervalle ja Kolme kurkistusta.

Ateneumin teoksessa Kynät on käytetty n. 1.500 eripituista kynää, jotka osoittavat vaalealta pohjalta kärki kohti katsojaa. Kynien terävät varjot aikaansaavat suuntia ja liikettä kokonaisuuteen. Teos ilmentää taiteellisen työn arkista puolta ja hidasta sinnikästä puurtamista. Kuinka paljon työvälineitä- ja tunteja kuluu yhden onnistuneen runon tai kirjan valmistumiseen. Kynien tihentyneet kohdat kuvastavat luovan prosessin työrupeamia ja ruuhkautumista. Kokonaisuudessa voi myös nähdä kirjailijan elämänkaaren sykleineen.

Kirje Onervalle -projisointi puolestaan näyttää illuusion kirjailijan taiteilijapersoonasta ja Onervan magneettisesta viehätysvoimasta. Hitaasti muuntuva animaatio on rakennettu päällekkäisistä ajansyömistä valokuvista, paperille imeytyneistä akvarelliläiskistä sekä kirjailijan nuoria kasvoja koristavista tekstin pätkistä. Tekstit ovat osia taiteilijoiden kirjeistä, joita he ovat Onervalle kirjoittaneet. Niistä ilmenee taiteilijoiden haave kohdata sadan vuoden takainen esikuvansa kasvotusten.

Kolme kurkistusta pyrkii pääsemään vielä syvemmälle kirjailijan pään sisälle. Kurkistukset voi mieltää unikuvina tai Onervan alitajunnan muistoina. Katsojat voivat kurkistaa seinässä olevista pienistä rei'istä toisiin todellisuuksiin.

Yhdessä kurkistuksessä seikkaillaan tummanpuhuvassa vehreässä suomalaisessa metsässä, jossa Onerva ratsastaa sudella. Suden voi ajatella symboloivan Onervan ottamia riskejä omassa elämässään. Kukat kuvastavat L.Onervan saavutuksia, jotka kasvavat ja kukkivat hänen ympärillään.

Onervan aikaan riskejä ei kuitenkaan voinut ottaa joutumatta yleisen juoruilun kohteeksi. Keskimmäinen kurkistus punoo tuttavien ilkeät sanat ja maineen ryvettämisen tummaksi puhelimenjohtovyyhdiksi, joka raskauttaa Onervan vapautta päättää omasta onnestaan.

Viimeinen kurkistus näyttää Onervan taipumattomuuden. Hän ei suostu tirkisteltäväksi ja juoruilun kohteeksi vaan kurkistaa häpeilemättä takaisin.

–Elina Lifländer ja Eliisa Sorvali, 2010