ti, pe 10-18 | ke, to 9-20 | la, su 10-17
Neuvonta: 0294 500 401
Vaihde: 0294 500 200
Opasvaraukset: 0294 500 500 (ma-pe 9-15)
 

Emile Bernard

 

Ranskalaisen Emile Bernardin (1868-1941) taiteen tunnusmerkkejä oli jo varhain rohkea aiheen kuvauksen pelkistäminen. Hän oli Paul Gauguinin ja Vincent van Goghin ystäviä, ja hänen taideteoreettiset näkemyksensä vaikuttivat molempien taiteilijoiden työskentelyyn. Bernard kuului syntetismin pioneereihin ja hän kehitti myös lasimaalauksista vaikutteita saaneen, cloisonismiksi kutsutun maalaustavan.

Bernard syntyi Lillessä kangaskauppiaan poikana. Hän opiskeli Pariisin Académie Cormonissa ja ystävystyi siellä Louis Anquetinin ja Henri de Toulouse- Lautrecin kanssa. Hänen varhaisissa teoksissaan näkyy impressionismin ja myöhemmin divisionismin (pointillismi, täplämaalaus) vaikutusta, mutta myös keskiaikainen taide kiinnosti häntä, etenkin lasimaalaus ja goottilainen arkkitehtuuri. Bernard kehitti Anquetinin kanssa vahvoja mustia ääriviivoja ja tasaisia väripintoja hyödyntävän tekniikan, joka tunnetaan cloisonismina.

Maalatessaan Bretagnessa vuonna 1888 Bernard keskusteli teorioistaan Paul Gauguinin kanssa ja innoitti tämän maalaamaan uraauurtavan symbolistisen teoksensa Näky saarnan jälkeen (Jaakobin paini). Bernardin cloisonistisia teoksia oli esillä Gauguinin töiden ohella Café Volpinin näyttelyssä vuonna 1889 sekä ensimmäisessä näyttelyssä, jonka Salon de la Rose + Croix järjesti vuonna 1890. Myöhemmin miesten välit katkesivat. Bernard matkusteli Italiassa ja Egyptissä, jossa hän asui vuoteen 1903.

Bernard palasi Ranskaan vuonna 1904 ja perusti seuraavana vuonna uuden taidelehden nimeltä La Rénovation Esthétique, jota hän toimitti vuoteen 1910 saakka. 1920-luvulla hän palasi silotellumpaan ja viimeistellympään tyyliin ja erikoistui figuurimaalaukseen.