ti, pe 10-18 | ke, to 9-20 | la, su 10-17
Neuvonta: 0294 500 401
Vaihde: 0294 500 200

Edvard Munch

 

Munch (1863–1944) kuului 1800-luvun lopun Euroopan keskeisiin taiteilijoihin. Modernin taiteen uranuurtaja etsi tapoja ilmaista maalauksen keinoin ahdistusta ja levottomuutta, jota ihmisyksilöt kokivat modernisoituvassa maailmassa. Munch käsitteli teoksissaan usein omia sairauden, menetyksen ja surun kokemuksiaan.

Munch syntyi Løtenin kylässä Kaakkois- Norjassa, mutta perhe muutti pian Kristianiaan (Oslo). Munchin lääkäri-isä huolehti perheestä sen jälkeen, kun äiti menehtyi tuberkuloosiin vuonna 1868. Myös taiteilijan sisar kuoli samaan tautiin, ja Munch itsekin kärsi lapsuudessaan heikosta terveydestä.

Munch opiskeli Kristianian kuninkaallisessa taide- ja muotoilukoulussa ja sai vuonna 1889 matkastipendin Pariisiin. Siellä hän tutustui Vincent van Goghin, Paul Gauguinin ja Henri de Toulouse-Lautrecin taiteeseen. Erityisen vaikutuksen häneen tekivät Gauguinin syntetismi ja realismin hylkääminen. Vuonna 1892 Munch muutti Berliiniin, missä hän tapasi August Strindbergin, Akseli Gallen-Kallelan ja muita avantgarde-taiteilijoita ja kirjailijoita. Tänä aikana hän maalasi kuuluisimman teoksensa Huuto (Nasjonalgalleriet, Oslo), ja aloitti sarjan nimeltä Elämän friisi.

Munchin aiheita olivat seksuaalisuus, sairaus, kuolema ja nykyihmisen ahdistus. Vuonna 1908 hän koki hermoromahduksen ja palasi synnyinmaahansa Norjaan. Ristiriitaiset tunteet ja dramatiikka vähenivät Munchin myöhemmissä teoksissa.